Voihan fisteli!

Jokunen päivä takaperin kerrottiin kuinka meidän uudenvuoden juhlinta muuttui Simbasta huolehtimiseksi. Hyvin on hoidettu ja huollettu, mutta eipä tässä vielä kaikki....
Päästetään Simba kertomaan.


Siis tämä viikko on ollut ihan kauheaa hullunmyllyä!

Me käytiin sillä lääkäritädillä, josta reissusta en kyllä juuri muista mitään mutta loppuiltana mulla oli hirmuisen hauskaa. Tosin sitten tuli vähän pää kipeäksi ja varsinkin tuo peräpää. Kauheasti olisin halunnut sitä pestä mutta joko mua kielsi henkilökunta tai sitten mulla oli joku töttörö päässä mikä esti lähes kaiken järjellisen tekemisen.

Mä nyt oon ollut silti kiltti ja antanut emännän putsailla tuota pehvaa ja antaa erinäisiä lääkkeitä. Antilooppilääke on ihan kamalaa, siitä tulee kauhesti kuohaa ja kuolaa, siitä mä en kyllä tykkää. Mutta muuten on ollut ok.

Se mun persauskin parani jo hyvää vauhtia, kunnes eilen! Toinen puoli ahterista räjähti. Siis oikeesti, siitä vaan katosi ihot jonnekin ja tuli kauhea kraateri pehvaan! Emäntä soitti lääkäritädille joka käski hoitaa sitä samalla tavoin kun ekaakin reikää hoidettiin.

Se ensimmäinen reikä ei siis ollutkaan kenenkään hampaanjälki vaan anaalifisteli.
(Tätä me yritettiin sanoa, ei oltu me !!!! T: Rusina, Tiiti ja Nala)

Tänään isäntä oli sitä mieltä, että on parempi, että lähdetään kuitenkin käymään klinikalla, jos sinne rauhaseen on jäänyt jotain tukkimaan, että tulee sitten operoitua kunnolla. No, me mentiin ihan lähelle, Omaeläinklinikalle missä oli tosi kiva Saara niminen täti joka punnitsi ja kuunteli mun sydäntä ja kokeili pulssia. Sitten se tuikkasi jotain mun kankkuun ja TAAS alkoi väsyttää....

(Henkilökunnan puheenvuoro)
Toinen rauhanen oli tosiaan myös fistelöitynyt ja oli sen verran hurjan näköinen että ajettiin karvat toiseltakin puolelta, tarkastettiin fisteli huolella, huudeltiin ja putsattiin ja laitettiin vähän hoitavia juttuja. Mitään ei onneksi ollut vakavammin rikki joten kotihoito jatkuu hyväksihavaitulla tavalla. Toinen puoli onkin on melkein ehjä.

(Simba jatkaa:)
Kun mä heräsin niin oli taas hyvät pöhinät päällä, olin kuulema saanut opiaatteja. Vähän on edelleen pökkyräinen olo, mutta en mä saa edes nukuttua kun tuo typerä lamppuvarjostin on TAAS mun päässä.

Pehvaa hoidetaan kuulema kuten ennenkin, mutta töttöröä pitäis pitää ainakin viikko tai kunnes pehva on parantunut. Siis VIIKKO?!? Miten mä pystyn elämään tän asian kanssa.....