Meillä on ollut aikaisemminkin käyntikortteja joita henkilökunta on jakanut näytelmissä meistä kiinnostuneille.
Nyt kortit loppuivat joten emäntä tilasi lisää uusia. Tällaisia niistä tuli.
Korteissa on isona tottakai tärkein, osoite, mistä meidät löytää, mutta myös kasvattajan tiedot, jotta abyistä innostuneet ihmiset tietävät minne ottaa yhteyttä. Ensimmäiset edustuskortit ovat muuten jaossa sunnuntaina Ylöjärven Liikuntakeskuksessa järjestettävässä PIROKin näyttelyssä, tule hakemaan omasi!
Onko teillä edustuskortteja? Mitä niissä lukee?
torstai 31. elokuuta 2017
maanantai 28. elokuuta 2017
Toivepostaus: Tiputelkkari
Meiltä pyydettiin postausta meidän tiputelkkarista.
Tilannehan on siinä mielessä haastava, ettei meillä ole kunnollista tiputelkkaria. Me asutaan paritalossa ja kaikissa ikkunoissa on sälekaihtimet. Hyvin usein kaihtimet ovat kiinni joten niistä ei oikein näe mitään.
Keittiöstä me joskus katsellaan tiputelkkaria, mutta koska siellä on niin huononlaisesti mitään tarjolla, viihdytään me paljon enemmän meidän catiolla.
Meillä on siis olkkarin ikkunasta esteetön kulku takapihalle, missä meillä on iiiiiiso terassi, ihan vaan meitä varten. Tai no, käy isäntä joskus siellä grillaamassa, mutta pääsääntöisesti se terassi on siis vain meidän.
Meillä on siellä tähystystasoja sekä nukkumapaikkoja. Tähystystasolta näkee myös naapurin puolelle, siellä on välillä pihalla sellainen hirmuisen iso bernhardilainen nimeltä Viivi. Onneksi se on kiltti eikä välitä meistä, ei kukaan jaksaisi kuunnella päivästä toiseen louskuttavaa hauvaa.
Varsinkin Tiiti nukkuu tosi usein catiolla olevassa säkkituolissa. Kun me muut tylsistytään ja mennään sisälle niin Tiiti vaan jää nukkumaan. Rusinan tai Nalan taas löytää tirsoilta vanhasta kiipeilypuusta.
Tällainen oli meidän toivepostaus, jossa ei edes täytetty toiveita. Ollaanko me vähän tylsiä...?
Onko teillä tiputelkkareita tai Catioita?
Tilannehan on siinä mielessä haastava, ettei meillä ole kunnollista tiputelkkaria. Me asutaan paritalossa ja kaikissa ikkunoissa on sälekaihtimet. Hyvin usein kaihtimet ovat kiinni joten niistä ei oikein näe mitään.
Keittiöstä me joskus katsellaan tiputelkkaria, mutta koska siellä on niin huononlaisesti mitään tarjolla, viihdytään me paljon enemmän meidän catiolla.
Meillä on siis olkkarin ikkunasta esteetön kulku takapihalle, missä meillä on iiiiiiso terassi, ihan vaan meitä varten. Tai no, käy isäntä joskus siellä grillaamassa, mutta pääsääntöisesti se terassi on siis vain meidän.
Meillä on siellä tähystystasoja sekä nukkumapaikkoja. Tähystystasolta näkee myös naapurin puolelle, siellä on välillä pihalla sellainen hirmuisen iso bernhardilainen nimeltä Viivi. Onneksi se on kiltti eikä välitä meistä, ei kukaan jaksaisi kuunnella päivästä toiseen louskuttavaa hauvaa.
Varsinkin Tiiti nukkuu tosi usein catiolla olevassa säkkituolissa. Kun me muut tylsistytään ja mennään sisälle niin Tiiti vaan jää nukkumaan. Rusinan tai Nalan taas löytää tirsoilta vanhasta kiipeilypuusta.
Tällainen oli meidän toivepostaus, jossa ei edes täytetty toiveita. Ollaanko me vähän tylsiä...?
Onko teillä tiputelkkareita tai Catioita?
lauantai 26. elokuuta 2017
Tallinnan näyttelyreissu
Rusina:
Me oltiin elokuun puolivälissä taas Tallinnassa.
Lauantaina aamulla lähdettiin auringonnousussa emännän kanssa ajelemaan kohti satamaa ja otettiin sieltä mukaan Aija ja hänen kaksi brittikissaa. Ei niistä oikeen matkaseuraksi ollut, olivat niin kovin hiljaisia bokseissaan.
Lauantain tuomarina minulla oli Helene Reiter joka tykkäsi minusta ja antoi minulle CACIB -sertin. Se serti olikin jo kolmas joten minusta tuli INTERNATIONAL CHAMPION!
Nominointeihin hän ei minua pyytänyt, olihan minua vastassa kilpasisko Ruusu joka on heittämällä kehittyneempi. Tosin ei se Ruusukaan paneeliin päässyt, oli niin kovia naaraita vastassa.
Yö me oltiin hotelli Lillekulassa jossa olisin vaan halunnut emännältä haleja ja rapsutuksia koko yön. Mutta ei, kun se vaan tuhisi ja töni että "mene nyt nukkumaan siitä!!".
Sunnuntaina olikin sitten uusi kilpailuluokka. Tuomarina SUROKista tuttu Eric Reijers joka antoi ensimmäisen CAGCIB -sertini. Pyysi jopa mukaan nominointeihin jossa kovin vertaili minua ja Ruusua. Enkä hävinnyt Ruusulle, sanoi että minulla on parempi ticking ja ruskeampi väri. Ruusun sävy kun on enemmän oranssihko.
No joo, en minä Ruusua voittanut, kun ei meistä kumpikaan päässyt paneeliin. Mutta tuomari sanoi minulle: "I judged you in SUROK, only you were in the open class.". Hahaa, minäpä oon niin kaunis että tuomarikin muisti minut!
Sunnuntaipäivän kulutinkin enimmäkseen nukkuen ja näyttelyn päättymistä odotelleen. Meidän matkaseuralaiset oli molempina päivinä paneelissa, mutta olivat onneksi kotimatkankin ihan hiljaa. En olisi ehkä jaksanut kuunnella sellaista ylvästelyä.
Iltasella päästiin vihoin takaisin kotiin. Ihan kiva reissu oli.
Me oltiin elokuun puolivälissä taas Tallinnassa.
Lauantaina aamulla lähdettiin auringonnousussa emännän kanssa ajelemaan kohti satamaa ja otettiin sieltä mukaan Aija ja hänen kaksi brittikissaa. Ei niistä oikeen matkaseuraksi ollut, olivat niin kovin hiljaisia bokseissaan.
Lauantain tuomarina minulla oli Helene Reiter joka tykkäsi minusta ja antoi minulle CACIB -sertin. Se serti olikin jo kolmas joten minusta tuli INTERNATIONAL CHAMPION!
Nominointeihin hän ei minua pyytänyt, olihan minua vastassa kilpasisko Ruusu joka on heittämällä kehittyneempi. Tosin ei se Ruusukaan paneeliin päässyt, oli niin kovia naaraita vastassa.
Yö me oltiin hotelli Lillekulassa jossa olisin vaan halunnut emännältä haleja ja rapsutuksia koko yön. Mutta ei, kun se vaan tuhisi ja töni että "mene nyt nukkumaan siitä!!".
Sunnuntaina olikin sitten uusi kilpailuluokka. Tuomarina SUROKista tuttu Eric Reijers joka antoi ensimmäisen CAGCIB -sertini. Pyysi jopa mukaan nominointeihin jossa kovin vertaili minua ja Ruusua. Enkä hävinnyt Ruusulle, sanoi että minulla on parempi ticking ja ruskeampi väri. Ruusun sävy kun on enemmän oranssihko.
No joo, en minä Ruusua voittanut, kun ei meistä kumpikaan päässyt paneeliin. Mutta tuomari sanoi minulle: "I judged you in SUROK, only you were in the open class.". Hahaa, minäpä oon niin kaunis että tuomarikin muisti minut!
Sunnuntaipäivän kulutinkin enimmäkseen nukkuen ja näyttelyn päättymistä odotelleen. Meidän matkaseuralaiset oli molempina päivinä paneelissa, mutta olivat onneksi kotimatkankin ihan hiljaa. En olisi ehkä jaksanut kuunnella sellaista ylvästelyä.
Iltasella päästiin vihoin takaisin kotiin. Ihan kiva reissu oli.
lauantai 12. elokuuta 2017
Junamatkalla
Tänään onkin tiedossa jotain uutta!
Aamulla emäntä nappasi minut boksiin ja lähdettiin autolla näyttelyyn. Mutta mitä kummaa, me ajettiinkin vaan vähän matkaa ja tultiin jonnekin mitä emäntä kutsui Pasilaksi.
Siellä Pasilassa me odotettiin hetki ja noustiin outoon laitteeseen josta emäntä käyttää nimitystä juna.
Junassa on kuulema ravintolavaunu josta saa ruokaa. Minä en sinne päässyt kun aamupala tarjoiltiin boksiin. Toimii se näinkin.
Tämä junamatkailu on aika jännää, minnehän me ollaan matkalla....?
-Rusina
Aamulla emäntä nappasi minut boksiin ja lähdettiin autolla näyttelyyn. Mutta mitä kummaa, me ajettiinkin vaan vähän matkaa ja tultiin jonnekin mitä emäntä kutsui Pasilaksi.
Siellä Pasilassa me odotettiin hetki ja noustiin outoon laitteeseen josta emäntä käyttää nimitystä juna.
Tämä junamatkailu on aika jännää, minnehän me ollaan matkalla....?
-Rusina
torstai 10. elokuuta 2017
Esittelynäyttely Salossa
Somakiss ry sekä Pyhä Birman Kissa ry järjestävät Salon VPK-talolla esittelynäyttelyn 9.9.2017
Esittelynäyttelyn tarkoituksena on nimensä mukaisesti erilaisten kissarotujen esitteleminen yleisölle. Esittelynäyttelyyn ovat tervetulleita niin arvostelunäyttelyihin tottuneet kuin lemmikkitasoisetkin kissat. Varsinkin lapsiyleisölle mieluisin esittelykissa on sellainen jota pääsee myös silittämään.
Näyttelyyn tulevan kissan on oltava vähintään 4 kuukauden ikäinen ja kissalla tulee olla voimassa olevat kissanuha- ja kissaruttorokotukset. Lisäksi kissalla on oltava mikrosiru. Tapahtuma on osallistuville kissoille ja heidän ihmisilleen maksuton, näytteilleasettajille tarjotaan kevyt lounas.
Miltäs kuulostaa? Aika kivalta tavalta viettää lauantaipäivää, eikös.
Mutta järjestäjillä on nyt yksi isohko ongelma. Näyttelyyn ei ole ilmoittautunut kuin muutamien rotujen edustajia.
Siispä haastankin teitä siellä ruudun toisella puolella, lähtekää mukaan järjestämään tapahtumaa! Ilmoittautumisaikaa on 15.8 asti, joten ehditte vielä hienosti.
Tapahtumasta lisää Facebookissa sekä järjestävien yhdistysten nettisivuilla.
Esittelynäyttelyn tarkoituksena on nimensä mukaisesti erilaisten kissarotujen esitteleminen yleisölle. Esittelynäyttelyyn ovat tervetulleita niin arvostelunäyttelyihin tottuneet kuin lemmikkitasoisetkin kissat. Varsinkin lapsiyleisölle mieluisin esittelykissa on sellainen jota pääsee myös silittämään.
Näyttelyyn tulevan kissan on oltava vähintään 4 kuukauden ikäinen ja kissalla tulee olla voimassa olevat kissanuha- ja kissaruttorokotukset. Lisäksi kissalla on oltava mikrosiru. Tapahtuma on osallistuville kissoille ja heidän ihmisilleen maksuton, näytteilleasettajille tarjotaan kevyt lounas.
Miltäs kuulostaa? Aika kivalta tavalta viettää lauantaipäivää, eikös.
Mutta järjestäjillä on nyt yksi isohko ongelma. Näyttelyyn ei ole ilmoittautunut kuin muutamien rotujen edustajia.
Siispä haastankin teitä siellä ruudun toisella puolella, lähtekää mukaan järjestämään tapahtumaa! Ilmoittautumisaikaa on 15.8 asti, joten ehditte vielä hienosti.
Tapahtumasta lisää Facebookissa sekä järjestävien yhdistysten nettisivuilla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)