Ensilumi

Koska kaverukset ovat vielä kohtuu nuoria, on ensilumi aina yhtä yllättävä asia.  Talvi saattaa yllättää autoilijan mutta ensilumipa se vasta yllättääkin pienen karvaturrin.

Kissakaverukset elävät nyt kolmatta talveaan. Ensimmäisenä talvena Tiiti kävi kääntymässä hangessa kun Simbaa ei saanut sinne kirveelläkään, toisena talvena oli Simban mielestä niin kylmä ettei ulosmenoa voinut edes harkita ja nyt siis vuorossa kolmatta kertaa tuo viileä ja valkoinen outous.

Ulkotarha antaa uudenlaisen näkökulman lumeen kun siihen saa tutustua itsekseen, ilman ihmisen painostavaa läsnäoloa. Toistaiseksi ulkona on jaksettu rampata ihan niinkuin ennenkin, vielä ei pienet tassut palele.

Tolpan nokassa ei varpaat palele

Nyt lauhat kelit ovatkin jo sulattaneet lumet pois mutta henkilökunta odottaa jännityksellä josko pihaan saataisiin kunnon nietokset. Eiköhän sitä siinä kohtaa riitä ihan ulkotarhan sisäpuolellekin....

Cat Gala, päivä 2

Sunnuntaina pojat olivat tietoisia mitä kantokoppien esilläolo tarkoittaa ja Tiitiä sai metsästää sängyn alta...

Simballa oli flow-tila päällä ja sisäinen zen oli vihdoin löytynyt. Tuomarin käsittelyssä oli lähes miellyttävä olla ja tästä tuomarit palkitsivatkin nuoren herran, ottamalla hänet kolme kertaa mukaan finaaleihin.

Kyseessä siis ensimmäiset finaaliringit Simban aikuisiällä. Henkilökunta oli todella iloinen moisesta isänpäivälahjasta.

Tiiti putsasi pöydän tapojensa mukaan. Sunnuntailta tuli neljä ykkössijaa sekä kaksi kakkossijaa. Lisäksi itävaltalainen Francesca Gagern halusi antaa Judges Sweetheart -ruusukkeen Tiitille.

Näyttelyn päättyessä FINTICAt palkitsi edellisen vuoden menestyneimmät kissat sekä näyttelyn parhaasta parhaat. Tiiti oli viime vuoden kotikissojen kolmonen, tästä muistoksi diplomi. Samaten pikku nappisilmä oli näyttelyn paras kotikissa josta palkintona annettiin suuri kunniaruusuke ja pokaali.

Tarkkana kuin porkkana!

Viikonlopun saalis oli melkoinen kun kotiinkannettu tavaramäärä levitettiin sängylle. Toki, taustalla näkyvät Deluxe Prima Cat -pussit jatkavat matkaansa Skeppsdal Familyn eläinkotiin jossa niille on suuresti käyttöä.

Cat Gala - TICA näyttely lemmikkimessuilla, päivä 1

Lemmikkimessuillä järjestetty FINTICAtin Cat Gala -kissanäyttely oli niin huima tapahtuma että pitkän postauksen välttämiseksi tapahtumista kerrotaan molemmat päivät omana postauksenaan.

Lauantaina oli tiedossa yhteensä kuusi rinkiä sekä Tiitille ekstrana osallistuminen leikkimieliseen smokkikisa -arvosteluun.

Henkilökunta muisti ottaa Simballe pesän mukaan ja se olikin ahkerassa käytössä. Nuoren herran hermot kun eivät juurikaan pidä paljosta metelistä joka ilmenee mökötyksenä ja kyhjötyksenä. Lisäksi pesä toimi mainiona äänieristeenä kun viereisessä häkissä ollutta Maine Coon Romeota käytiin kuvaamassa ja ihastelemassa satojen ihmisten voimin.

Tuomareiden arvostelut menivät tuttuun tapaan. Tiiti oli viidessä arvostelussa eniten tuomareiden mieleen oleva kotikissa, lisäksi italialainen Massimo Picardello antoi Tiitille Judges Sweetheart  -ruusukkeen. Simban esiintyminen oli varmempaa kuin aikaisemmissa näyttelyissä mutta habitus ei vielä kantanut jatkoon eli finaalikierroksille.

Lounastauolla järjestettiin leikkimielinen smokkirinki, johon pääsivät mukaan kaikki kissat joiden rekisterimerkinnässä on solid+white eli yksi väri ja valkoista. Tiitin kisakumppanina oli kymmenen rotuedustajaa ja nämä epävirallinen tuomari Salla-Maria joutui asettamaan parhausjärjestykseen.

Kuva: Kissakas.fi

 Tiitin terveiset:

Taas on edustettu urakalla. Oltiin siis veikan kanssa näyttelyssä. Mulla oli kilpakavereina neljä lyhytkarvaista ja yksi pitkäkarvainen vastustaja. Aika hyvää vastusta niistä sai, mutta meikäläinen vaan osaa tuon hurmaamisen taidon. Harmi ettei mamma päästä mua ulkona verkon toiselle puolelle, mä voisin käydä hurmaamassa vähän paikallisia tyttökissojakin ;)

Eniten jännitti sellanen ekstrarinki missä etsittiin parhaan smokin omistavaa kisua. Tai no, eihän siinä oikeesti ollut mitään jännittämistä, kyllä mun smokki vaan on luonnostaan tosi komea. Veikan kanssa vielä pestiin sitä yhdessä pari päivää takaperin niin oli tosi kiiltävä ja pehmeä.

 
Se tuomarityttökin tykkäsi musta, sen mielestä mä olin kaikkein kivoin smokkikissa ja se antoi mulle tämmösen hienon mustavalkoisen palkintoruusukkeen.

Muuten mä en sitten paljoa tehnytkään, nukkua köllöttelin aina kun mahdollista. 

Näyttelyn kakkospäivästä SEURAAVASSA postauksessa.