Hiljaiseloa

Hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta ei toki taloudessamme ole tietoakaan, vaikka blogi onkin vähän tauolla ollut.

Pojat mennä ryskyttävät päivästä toiseen ja henkilökunta menee perässä tarkastaen tuhojen laatua.

Bengalithan eivät tunnetusti ole kovinkaan hiljaisia ja rauhallisia. Taloudessamme onkin tullut jo tavaksi arvuutella, mikä putoava esine päästää kuullun kaltaisen äänen. Männäpäivänä henkilökuntaa kuitenkin huomioitiin kauhean rämähdyksen kera. Hetken pohdinnan jälkeen emme keksineet äänen aiheuttajaa joten lähdimme tarkastamaan tilanteen. Syntyneen äänen aiheuttajaksi paljastui vaatekaapin ovi, joka oli temmattu liukukiskoiltaan maahan makaaman.

Kolttosia pojat tekevät päivästä toiseen, välillä revitään pyykkitelineestä puhtaat vaatteet alas, välillä taas siivotaan vessasta purkkeja ja purnukoita lattialle. Tiiti on oppinut kuinka kylpyhuoneen lattiakaivon kansi irroitetaan, tästä syystä kantta pidetään kaivossa ylösalaisin. Ei muuten, mutta kannen irroituksen jälkeen pojat tykkäävät työntää lattialle pudotetut rasva- ja hiustenhoitopurkit kaivoon.

Viikko takaperin oli tarkoitus ottaa pojista edustuskuvat. Haaveeksi jäi tuokin, kuvaus-studio tuhottiin poikien toimesta pariin otteeseen, samassa rytinässä tehtiin mm. vedenkeittimestä entinen keittölaite. Muutama hätäinen kuva saatiin kuitenkin räpsittyä.

Yritetään pitää blogia edelleen pystyssä, varsinkin nyt kun kelit ovat jo ulkoilulle suotuisat. Tiedä mitä kivaa noista reissuista saadaan kerrottua :)