Uutta vuotta

Uusi vuosi ja uudet lelut.. Vai miten se olikaan?

Henkilökunta bongasi Mustin ja Mirrin alelaarista mukavan raapimispuun edulliseen hintaan. Taloudessahan on toki edellinenkin pötkylä, noin puoli metriä korkea tolpan tapainen rimpula, sekä kiipeily/oleskelutaso jossa myös useita raapimatasoja. Ei kuitenkaan mitään korkeaa johon uljas bengalipoika voisi heittäytyä koko pituudeltaan kynsimään.

Kun uusi pötkylä saatiin sisälle, oltiin sitä ihmettelemässä kaikkien kahdentoista tassun voimin. Mikä on tämä kummallinen tolppa ja mikä sen funktio oikein on ???

Nuoriherra ymmärsi heti mikä pötkylän käyttötarkoitus on, siihen kuuluu kiivetä päälle istumaan ja katsomaan maisemia. Siitä on myös kiva tehdä hyppyjä pahaa-aavistamattomien asuintovereiden niskaan.

Simba hyväksyi siis uuden tolpan välittömästi. Henkilökuntaa on toistaiseksi riemastutettu erilaisten kiipeilynäytösten ja hyppyharjoitusten turvin.
Näiden temppujen aiheuttamana henkilökunta sen sijaan miettii, miten asunnosta saataisiin paremmin bengali-ystävällinen. Nuori herra kun ei selkeästi pääse toteuttamaan luonnettaan tarvittavien kiipeily- ja tähystyspaikkojen puutteen takia. Odotamme kovasti talvikauden päättymistä jotta pääsemme takapihalle kissa-aitauksen rakentamispuuhiin.

Toki välillä piti ottaa mittaa myös pötkylän herruudesta, pienen painimisen muodossa. Tiiti on välillä käynyt teroittamassa kynsiään pötkylään, kuten tolpan alkuperäinen tarkoitus olikin, mutta pääsääntöisesti Simba on toistaiseksi nuoriherra Raapimapuun Ruhtinas.