Kukkuluuruu

Simbaan voi muuten tulla tutustumaan Nummelassa järjestettävässä kotikissanäyttelyssä 9.12.2012. Nuoriherra ei toki ole näytelmissä kilpailemassa, vaan esittelemässä upeaa bengaleiden rotua.
Lisää infoa näyttelystä löytyy mm. Suomen Valtakunnallisen Kotikissarenkaan sivuilta.

Sohvaperunat

Tyyntä myrskyn edellä?
Siltä ainakin välillä tuntuu, kun välien selvittelyt on saatu  hoidettua eikä kukaan jaksa suuremmin rähistä mistään. Tästäkin harhakuvasta herää kyllä kohtalaisen nopeasti erinäisiin räsähdyksiin ja maukaisuihin.

Nuorukaiset on ilmoitettu RUROKin näyttelyyn Helsinkiin joulukuun lopussa, vielä mietteissä askarrellaanko Tiitille omat verhot vai hankitaanko oma tuplahäkki jossa herrat saisivat köllötellä (lue telmiä ja möyriä) yhdessä. Onneksi on aikaa pähkäillä vielä tätäkin.

Suunnitelmissa on myös ollut FURminaattori. Eräs ihana kissaharrastaja-tuttava lupasi sellaista testaukseen lainata, pitänee kertaalleen kokeilla ennenkuin itselle ostaa sellaisen nurkkiin pölyttymään. Eniten jännittää tuon nuorenherran furminointi, väittävät ettei bengaleilla ole aluskarvaa kovinkaan paljoa, joten mahdollisuus on tehdä kissasta kynitty kana.


Tiitin terveiset: *purrrrr purrrrr purrrr* mä nukun nyt, sopiiko että jutustellaan myöhemmin....?

Kohti korkeuksia

Nuoriherra on alkanut osoittaa huimapäisyyden merkkejä. Mitä erikoisempiin paikkoihin pääsee, sitä parempi. Viimeisimpänä valloituskohteena on ollut ovi, jonka päälle nuoriherra ponkaisee kovin helposti. Ei toki lattialta vaan oven vieressä olevalta kiipeilytasolta.

Lisähaastetta kiipeilyyn tuo ovessa oleva leuanvetotanko, jonka päälle oli tottakai myös oli päästävä. Jännityksellä odotamme, mitä muita valloituspaikkoja nuorella herralla on mielessään.


Tiitin terveiset:

Heippa vaan kaikille. Ensimmäiset viikot täällä uudessa kodissa on menneet tosi kivasti. Simban kanssa juoksennellaan tätä kämppää edestakaisin, tosin se on aina mua ennen perillä minne ikinä ravataankin. Mä luulen että se johtuu varmaan siitä että se on tuollainen minileopardi

Aina me ei jakseta juosta, sillon me painitaan. Simba vaan ottaa välillä vähän kovaa kiinni, mutta kun mä maukaisen niin se osaa irrottaa. Ja joskus meitä vaan väsyttää, sillon me nukutaan melkein aina vierekkäin jossain.

Ihan kivaa mulla on täällä, ruoka on hyvää ja mä saan aina putsata ruokakupit kun muut lopettaa syömisen ennen mua. Ja kyllä mä kovasti pärisen näille ihmisille, että ne tietää, että mä tykkään olla :)

Karvakamut

Nuoriherra ja Tiiti ovat hienosti hieroneet ystävyyttään. Nykyisin köllötellään jo yhdessäkin kovin lämpimissä tunnelmissa. Suihkepullo on toki emännällä käden ulottuvilla, välillä menee leikki sen verran kovaksi että nuorukaisia on parempi rauhoitella.

Wanhaherra ei oikein kummastakaan pennusta piittaa, mutta pystyy sentään olemaan samoissa tiloissa. Välillä leikin äityessä kovemmaksi on herra erotuomari paikalla, joskin silmissä katse "mä tapan teidät kaikki". Tässä kohden me ihmiset yleensä puutumme peliin joten täydellistä myllyä ei ole vielä päässyt syntymään.

Nuoriherra on löytänyt itselleen uuden lempilelun. Tiitin mukana tullut huopapallo on ihan lempparia, tosin vaikutus on melko mielenkiintoinen :D

Näköalapaikalla

Korkealta on paremmat näkymät, senhän tietää itse kukin. Simbankin mielestä mitä korkeampi, sen parempi.

 Telkkarin päältäkin näkee vaikka kuinka kauas, muun muassa sen, missä se uusi pikkuriiviö tallustaa.

Tiitin kanssa on varovaisia tutustumisia jo tehty. Yleensä tilanne päättyy painimiseen, josta seuraa kähinää, johon wanhaherra on kovin kovin kärkäs puuttumaan. Vielä ei siis täysin vapaasti nuorukaiset pääse telmimään, mutta varmasti jossain kohtaa.

Välillä tuntuu että Tiiti ja wanhaherra puhuisivat enemmän samaa kieltä kuin Simba, ainakin Simban säksätys kuulostaa meidän ihmisten korvaan välillä lähes arabialta. Toivottavasti yhteinen kieli vielä jossain kohtaa kuitenkin löytyy.

Niin ja Simba on nyt virallisesti TICA-kissa, on rekisterinumerot ja kaikki :)

Tiiti tuli taloon.

Hei. Saanko esittäytyä? Olen Tiiti von Tassendahl, perheen uusin tulokas.

Olen Simbaa kaksi kuukautta nuorempi, mutta uskon että meistä tulee vielä hyvät kaverit. Muutin tänään tähän uuteen kotiin, enkä vielä ole päässyt tapaamaan muita kuin ihmisiä. En ole oikeastaan jaksanut edes jännittää tätä uutta kotiani, haluaisin vain päästä tutkimaan paikat.

Ihmiset sanovat että Simba tulee olemaan minulle kivaa seuraa ja kertoivat myös että wanhaherraa ei saa kiusata. Luulen kyllä, että näytän hänellekin mikä olen miehiäni. En minä toki mikään kovis ole, kovasti tykkään pukkailla ja rutista, leikkiminenkin on kivaa.

Nyt menen taas tutkimusmatkoilleni, mutta palaillaan pian =)