Niin kauan kun maistelu pysyy leluissa, ei mitään hätää. Nuoriherra ei tätä ole tosin ymmärtänyt, vaan yrittää järsiä lähestulkoon kaikkea mitä suuhunsa saa. Maistelukohteita on ollut muun muassa lipaston nurkka, taulun kehys ja normaalimmat laturin johdot yms sähkökaapelit. Sormet Simba on onneksi ymmärtänyt jättää rauhaan, pieniä hyökkäyksiä niitä kohtaan saattaa tapahtua mutta maistelua ei.
Nyt kun wanhaherran kanssa on tilasopu tehty ja esteetön kulku maistelupaikoille avattu, on maailma taas täynnä paljon uutta ja ihmeellistä. Yleisin talossa kuultu sana tuntuukin olevan tällä hetkellä EI, suuresti epäilen alkaako nuoriherra kohta luulemaan sen olevan hänen nimensä. EI saa syödä sitä, ei saa maistaa tätä. Kaikki kiva kielletään. Jo on.
Kynsien teroitus on onneksi jäänyt yhteen ja ainoaan, jopa sallittuun mattoon, samaiseen mattoon on wanhaherrakin kynsiään raaputtanut viimeiset viisi vuotta. Kovasti odotellaan postipojan tuomisia, herrojen asuntola on matkalla saksanmaalta kotiin ja toivottavasti tehokkaaseen käyttöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti