keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Kauhunhetkiä

Ette kuulkaa usko mitä tapahtui Eläinystäväni -messujen lauantaipäivänä!


Emäntä oli Rusinan kanssa näyttelyssä ja minä poikien kanssa kotona.
No, kuten tiedätte, niin meillä on tuo ulkotarha jossa saadaan olla miten meitä huvittaa. Me vietettiin siellä poikien kanssa aikaa kunnes minulle tuli tylsää....


Metodein, joita en teille aio paljastaa, pääsin ulkotarhan toiselle puolelle. Kyllä, pääsin seikkailemaan omia juttujani. Valitettavasti naapuri huomasi seikkailuni ja ilmoitti isännälle että nyt taitaa neito olla vähän omin luvin liikenteessä.

Tuo meillä asuva kovaääninen pienempikokoinen tyttö lähti sitten minua hakemaan. Vaan enpäs minä noin vaan kiinni antanutkaan, kun hän tuli takapihalle, juoksin minä etupihalle ja kun hän tuli etupihalle, juoksin minä takapihalle.

Mutta sitten se tyttö alkoi kiljumaan ja itkemään ja minä pelästyin sitä ihan kamalasti ja lähdin kovaa karkuun etupihan suuntaan ja onnistuin eksyttämään tytön.

Emäntä ja isäntä tulivat vähän myöhemmin kotiin ja alkoivat myös etsimään minua, isäntä sitten huomasi että olen naapurin ikkunan alla kukkaruukun takana piilossa. Tässä kohtaa totesin että on parempi mennä äkkiä sisälle piiloon.....


Nyt saan kuulema hetkenaikaa ulkoilla vain valjaissa.
Ja sekös on minun mielestäni ihan tyhmää!
- Nala

keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Sijoituskodiksi ABY-kollille?

Hei kaikki kissa- ja muut eläinystävät!

Kasvattajaystävämme Carla etsii kotia sijoituskollille tulevan kevään aikana. Rotuna tietenkin ihana abessinialainen. Sijoitussopimus pitää käytännössä sisällään ilmaisen puhdasrotuisen abessinialaiskissan sijoitusehdoilla.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poikaa tulisi pitää leikkaamattomana jonkin aikaa, jotta suunnitelmissa olevat astutukset ehditään saada pois alta. Vaikka hommat (hommat ja "hommat") pyritään saamaan nopeasti aikaiseksi, täytyy kodilta löytyä hiven huumorintajua ja pitkää pinnaa, sillä pahimmassa tapauksessa merkkailua voi joutua jossain määrin kestämään. 

Akuuteimman siitoskäytön onnistuttua pojalle laitetaan joko kollittelun elkeet määräaikaisesti poistava hormoni-implantti, tai se kastroidaan (jolloin kollin täysi omistajuus myös siirtyy sijoituskodille). Näyttely- tai muuta harrastuspakkoa ei ole, mutta jos innostusta löytyy, autetaan ja tuetaan näyttelyharrastuksessa myös meidän poppoon toimesta.

Kasvattaja maksaa kaikki siitoskäyttöön liittyvät kustannukset, sekä toki pyrkii korvaamaan tarpeen mukaan sijoituskodille myös kivusta ja särystä (mikäli sellaista ilmenee). 

Mikäli tunnette jonkun sopivan, niin kerrottehan lähipiirillenne ja autatte meidän huippua kasvattajaa sopivan kodin etsinnässä! 

Lisätietoja ja yksityiskohtia sopimuksesta ja sen käytännön toteutuksesta saa Carla Järventausta / FI*Neaera's. Sijoitussopimuksen on tarkoitus olla kahden kauppa, jossa kumpikin osapuoli hyötyy sopivassa suhteessa

Me Karvaformulat sekä Carla kiitämme avustanne!

maanantai 15. tammikuuta 2018

Double Grand Champion Nala

Joulukuun alussa Nala oli näytelmöimässä Lahdessa TICA-näyttelyssä.

Nala oli jo TICA Champion ennen näyttelyä, mutta hyvin mennyt viikonloppu jätti toiveita henkilökunnalle, josko Nala valmistuisi Grand Championiksi. Pitkän odottamisen jälkeen saimme eilen postia TICAsta, Nala on todellakin valmistunut uuteen titteliin!

Eikä tässä vielä kaikki, loistokkaan viikonlopun ansioista Nala valmistui suoraan Double Grand Championiksi! Aivan uskomattoman upeaa.

Tulevana viikonloppuna Nala käy kokeilemassa siipiään CFA- näyttelyssä, josta tosin emme odota suuria. Vaikka Nala onkin kaunein ja ihanin, on hänen profiilinsa ja ilmeensä hieman kaukana perinteisestä CFA-Abessinialaisesta. Jos yksikin finaalipaikka saadaan, ollaan jo superonnellisia.


torstai 4. tammikuuta 2018

Voihan fisteli!

Jokunen päivä takaperin kerrottiin kuinka meidän uudenvuoden juhlinta muuttui Simbasta huolehtimiseksi. Hyvin on hoidettu ja huollettu, mutta eipä tässä vielä kaikki....
Päästetään Simba kertomaan.


Siis tämä viikko on ollut ihan kauheaa hullunmyllyä!

Me käytiin sillä lääkäritädillä, josta reissusta en kyllä juuri muista mitään mutta loppuiltana mulla oli hirmuisen hauskaa. Tosin sitten tuli vähän pää kipeäksi ja varsinkin tuo peräpää. Kauheasti olisin halunnut sitä pestä mutta joko mua kielsi henkilökunta tai sitten mulla oli joku töttörö päässä mikä esti lähes kaiken järjellisen tekemisen.

Mä nyt oon ollut silti kiltti ja antanut emännän putsailla tuota pehvaa ja antaa erinäisiä lääkkeitä. Antilooppilääke on ihan kamalaa, siitä tulee kauhesti kuohaa ja kuolaa, siitä mä en kyllä tykkää. Mutta muuten on ollut ok.

Se mun persauskin parani jo hyvää vauhtia, kunnes eilen! Toinen puoli ahterista räjähti. Siis oikeesti, siitä vaan katosi ihot jonnekin ja tuli kauhea kraateri pehvaan! Emäntä soitti lääkäritädille joka käski hoitaa sitä samalla tavoin kun ekaakin reikää hoidettiin.

Se ensimmäinen reikä ei siis ollutkaan kenenkään hampaanjälki vaan anaalifisteli.
(Tätä me yritettiin sanoa, ei oltu me !!!! T: Rusina, Tiiti ja Nala)

Tänään isäntä oli sitä mieltä, että on parempi, että lähdetään kuitenkin käymään klinikalla, jos sinne rauhaseen on jäänyt jotain tukkimaan, että tulee sitten operoitua kunnolla. No, me mentiin ihan lähelle, Omaeläinklinikalle missä oli tosi kiva Saara niminen täti joka punnitsi ja kuunteli mun sydäntä ja kokeili pulssia. Sitten se tuikkasi jotain mun kankkuun ja TAAS alkoi väsyttää....

(Henkilökunnan puheenvuoro)
Toinen rauhanen oli tosiaan myös fistelöitynyt ja oli sen verran hurjan näköinen että ajettiin karvat toiseltakin puolelta, tarkastettiin fisteli huolella, huudeltiin ja putsattiin ja laitettiin vähän hoitavia juttuja. Mitään ei onneksi ollut vakavammin rikki joten kotihoito jatkuu hyväksihavaitulla tavalla. Toinen puoli onkin on melkein ehjä.
(Simba jatkaa:)
Kun mä heräsin niin oli taas hyvät pöhinät päällä, olin kuulema saanut opiaatteja. Vähän on edelleen pökkyräinen olo, mutta en mä saa edes nukuttua kun tuo typerä lamppuvarjostin on TAAS mun päässä.

Pehvaa hoidetaan kuulema kuten ennenkin, mutta töttöröä pitäis pitää ainakin viikko tai kunnes pehva on parantunut. Siis VIIKKO?!? Miten mä pystyn elämään tän asian kanssa.....