Teitä osallitujia oli ihan hurjan paljon, kiitos kaikille siitä.
Tarkoitus oli siis veikata, kuinka monta metriä juoksupyörän mittariin tulee kesäkuun aikana kun kissat siinä rullailevat menemään.
Yksi kilometri on tuhat metriä, joten kymmenen kilometriä on kymmenentuhatta metriä.
Veikkaukset jakaantuivat seuraavasti;
Facebook:
Jelena: 17 000m
Emmi: 22 678m
Niina: 29 900m
Teemu: 33 000m
Varpu: 61 142m
Maria: 70 000m
Carla: 240 500m
Minna: 1 080 000m
Satu: 2 500 502m
Blogi:
Meri: 9 500m
Kati: 10 000m
Hippo hiiri: 12 000m
Jelena: 14 000m
Erika: 21 900m
An. Naurajatar: 22 000m
Elise: 25 000m
Maria: 30 000m
Tiia: 37 000m
Pena ja Punkku: 38 016m
Pepsi ja Max: 53 000m
Kaisu: 120 001m
Varpu: 611 402m
Maarit: 800 000m
Veikkauksia tuli laidasta laitaan mutta vain yksi oli lähimpänä oikeaa.....
Ja se oli facearvauksellaan Carla!
Lopullinen lukema mittarissa oli siis 206 670m
Kolme kissaa käveli, tassutteli, juoksi ja ravasi yhden kuukauden aikana yhteensä siis yli 200km matkan! Matka on siis sama, kuin Helsingistä Vaalimaalle tai Nauvoon tai Joensuusta Imatralle. Käsittämätön määrä, mutta kuitenkin tosi. Voimme siis todeta että juoksupyörä on oikeasti kovassa käytössä ja hyödyllinen ja suosittelemme sitä muillekin aktiivisille kissoille.
Kiitos kaikille osallistumisesta, otamme voittajaan yhteyttä.
sunnuntai 1. heinäkuuta 2018
tiistai 12. kesäkuuta 2018
Mäntsälä mielessäin
Minulla oli kuulkaas sellainen lomareissu ettei paremmasta väliä!
Tai no, ulos en päässyt vieläkään kirmailemaan (tyhmää!!), mutta ainakin minulla oli hyvää seuraa.
Olin siis Mäntsälässä parin päivän reissulla ja siellä minulla oli tämmöinen mukava hämyinen tila ja komeaa seuraa. Mitäs tykkäätte?
Tuo komistus on siis Aamos, (Nebuankhet Nae Laird!) ja hän viihdytti minua oikeinkin läheisesti....
Nyt olen taas jo kotona, mutta vähän on Aamosta ikävä, ainakin kujertelen täällä vielä vähän.
- Nala
(Kuvat: Jemina Töyrylä)
Tai no, ulos en päässyt vieläkään kirmailemaan (tyhmää!!), mutta ainakin minulla oli hyvää seuraa.
Olin siis Mäntsälässä parin päivän reissulla ja siellä minulla oli tämmöinen mukava hämyinen tila ja komeaa seuraa. Mitäs tykkäätte?
Tuo komistus on siis Aamos, (Nebuankhet Nae Laird!) ja hän viihdytti minua oikeinkin läheisesti....
Nyt olen taas jo kotona, mutta vähän on Aamosta ikävä, ainakin kujertelen täällä vielä vähän.
- Nala
(Kuvat: Jemina Töyrylä)
maanantai 28. toukokuuta 2018
Juoksupyörä + kesäkisa
Joissain kuvissa ja postauksissa on vilahdellut kissojen käytössä oleva juoksupyörä.
Juoksupyöriä on olemassa monenlaista sorttia joista tunnetuin lienee OneFastCat. Meillä on käytössä Himre Leenpalun virolaista käsityötä oleva vaneripyörä, lisäksi bengalipiireissä on useita ammattikoulun opinnäytetyönä rakennettuja pyöriä.
Pyörää käyttää eniten Simba, punaisten tyttöjen ollessa hyvänä kakkosena. Tiitin itseisarvolle pyörä sen sijaan ei sovi laisinkaan, herra tyytyy katsomaan laitetta vain kauempaa. Saavutetut mitat on säilytettävä, tuumaa Tiiti ja kääntää kylkeä patiolla.
Simba on erikoistunut juoksupyörässä spurttien ottoon, parhaimmillaan vauhtia on ollut hieman reilu 20km/h. Siinä ei ihminen pysyisi mitenkään enää matkassa.
Pyörän rullailua katsellessa päätimmekin antaa teille pienen pähkinän purtavaksi.
Kuinka monta metriä meidän kissalauma saa juoksupyörällä rullailtua kesäkuun aikana?
Osallistua voit jättämällä veikkauksesi kommenttikenttään tänne blogiin. Jos haluat tuplata mahdollisuudet ja veikata erilaisia lukemia, onnistuu sekin, kun kerrot veikkauksesi Karvaformuloiden facebook-sivuille tämän blogijaon kommenttikenttään.
Lähimmäksi arvannut palkitaan kissamaisin palkinnoin.
Vastausaikaa on 29.6.2018 asti, ja matkamittarilukema tarkistetaan 30.6 klo 23.59
Onnea kisaan!
Juoksupyöriä on olemassa monenlaista sorttia joista tunnetuin lienee OneFastCat. Meillä on käytössä Himre Leenpalun virolaista käsityötä oleva vaneripyörä, lisäksi bengalipiireissä on useita ammattikoulun opinnäytetyönä rakennettuja pyöriä.
Pyörää käyttää eniten Simba, punaisten tyttöjen ollessa hyvänä kakkosena. Tiitin itseisarvolle pyörä sen sijaan ei sovi laisinkaan, herra tyytyy katsomaan laitetta vain kauempaa. Saavutetut mitat on säilytettävä, tuumaa Tiiti ja kääntää kylkeä patiolla.
Simba on erikoistunut juoksupyörässä spurttien ottoon, parhaimmillaan vauhtia on ollut hieman reilu 20km/h. Siinä ei ihminen pysyisi mitenkään enää matkassa.
Pyörän rullailua katsellessa päätimmekin antaa teille pienen pähkinän purtavaksi.
Kuinka monta metriä meidän kissalauma saa juoksupyörällä rullailtua kesäkuun aikana?
Osallistua voit jättämällä veikkauksesi kommenttikenttään tänne blogiin. Jos haluat tuplata mahdollisuudet ja veikata erilaisia lukemia, onnistuu sekin, kun kerrot veikkauksesi Karvaformuloiden facebook-sivuille tämän blogijaon kommenttikenttään.
Lähimmäksi arvannut palkitaan kissamaisin palkinnoin.
Vastausaikaa on 29.6.2018 asti, ja matkamittarilukema tarkistetaan 30.6 klo 23.59
Onnea kisaan!
sunnuntai 27. toukokuuta 2018
Esittelypäivä Jumbossa
Lauantaina 26.5 oli Jumbon Faunattaressa esittelypäivä.
Meidän porukasta edustamassa oli Rusina.
Ihmisiä parveili pilvin pimein ja silittäjää ja rapsuttajaa oli vaikka minkälaista. Emäntä kertoili rodusta ja Rusina ihmetteli vilinää.
Onneksi Rusinan kanssa abyjä oli edustamassa myös Santsi, niin ei ihan koko päivää tarvinnut jaksaa.
Toivottavasti saatiin uusia ihmisiä rodun pariin.
Nähtiinkö me teitä?
Meidän porukasta edustamassa oli Rusina.
Ihmisiä parveili pilvin pimein ja silittäjää ja rapsuttajaa oli vaikka minkälaista. Emäntä kertoili rodusta ja Rusina ihmetteli vilinää.
Onneksi Rusinan kanssa abyjä oli edustamassa myös Santsi, niin ei ihan koko päivää tarvinnut jaksaa.
Toivottavasti saatiin uusia ihmisiä rodun pariin.
Nähtiinkö me teitä?
keskiviikko 25. huhtikuuta 2018
Kauhunhetkiä
Ette kuulkaa usko mitä tapahtui Eläinystäväni -messujen lauantaipäivänä!
Emäntä oli Rusinan kanssa näyttelyssä ja minä poikien kanssa kotona.
No, kuten tiedätte, niin meillä on tuo ulkotarha jossa saadaan olla miten meitä huvittaa. Me vietettiin siellä poikien kanssa aikaa kunnes minulle tuli tylsää....
Metodein, joita en teille aio paljastaa, pääsin ulkotarhan toiselle puolelle. Kyllä, pääsin seikkailemaan omia juttujani. Valitettavasti naapuri huomasi seikkailuni ja ilmoitti isännälle että nyt taitaa neito olla vähän omin luvin liikenteessä.
Tuo meillä asuva kovaääninen pienempikokoinen tyttö lähti sitten minua hakemaan. Vaan enpäs minä noin vaan kiinni antanutkaan, kun hän tuli takapihalle, juoksin minä etupihalle ja kun hän tuli etupihalle, juoksin minä takapihalle.
Mutta sitten se tyttö alkoi kiljumaan ja itkemään ja minä pelästyin sitä ihan kamalasti ja lähdin kovaa karkuun etupihan suuntaan ja onnistuin eksyttämään tytön.
Emäntä ja isäntä tulivat vähän myöhemmin kotiin ja alkoivat myös etsimään minua, isäntä sitten huomasi että olen naapurin ikkunan alla kukkaruukun takana piilossa. Tässä kohtaa totesin että on parempi mennä äkkiä sisälle piiloon.....
Nyt saan kuulema hetkenaikaa ulkoilla vain valjaissa.
Ja sekös on minun mielestäni ihan tyhmää!
- Nala
Emäntä oli Rusinan kanssa näyttelyssä ja minä poikien kanssa kotona.
No, kuten tiedätte, niin meillä on tuo ulkotarha jossa saadaan olla miten meitä huvittaa. Me vietettiin siellä poikien kanssa aikaa kunnes minulle tuli tylsää....
Metodein, joita en teille aio paljastaa, pääsin ulkotarhan toiselle puolelle. Kyllä, pääsin seikkailemaan omia juttujani. Valitettavasti naapuri huomasi seikkailuni ja ilmoitti isännälle että nyt taitaa neito olla vähän omin luvin liikenteessä.
Tuo meillä asuva kovaääninen pienempikokoinen tyttö lähti sitten minua hakemaan. Vaan enpäs minä noin vaan kiinni antanutkaan, kun hän tuli takapihalle, juoksin minä etupihalle ja kun hän tuli etupihalle, juoksin minä takapihalle.
Mutta sitten se tyttö alkoi kiljumaan ja itkemään ja minä pelästyin sitä ihan kamalasti ja lähdin kovaa karkuun etupihan suuntaan ja onnistuin eksyttämään tytön.
Emäntä ja isäntä tulivat vähän myöhemmin kotiin ja alkoivat myös etsimään minua, isäntä sitten huomasi että olen naapurin ikkunan alla kukkaruukun takana piilossa. Tässä kohtaa totesin että on parempi mennä äkkiä sisälle piiloon.....
Nyt saan kuulema hetkenaikaa ulkoilla vain valjaissa.
Ja sekös on minun mielestäni ihan tyhmää!
- Nala
keskiviikko 24. tammikuuta 2018
Sijoituskodiksi ABY-kollille?
Hei kaikki kissa- ja muut eläinystävät!
Kasvattajaystävämme Carla etsii kotia sijoituskollille tulevan kevään aikana. Rotuna tietenkin ihana abessinialainen. Sijoitussopimus pitää käytännössä sisällään ilmaisen puhdasrotuisen abessinialaiskissan sijoitusehdoilla.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poikaa tulisi pitää leikkaamattomana jonkin aikaa, jotta suunnitelmissa olevat astutukset ehditään saada pois alta. Vaikka hommat (hommat ja "hommat") pyritään saamaan nopeasti aikaiseksi, täytyy kodilta löytyä hiven huumorintajua ja pitkää pinnaa, sillä pahimmassa tapauksessa merkkailua voi joutua jossain määrin kestämään.
Akuuteimman siitoskäytön onnistuttua pojalle laitetaan joko kollittelun elkeet määräaikaisesti poistava hormoni-implantti, tai se kastroidaan (jolloin kollin täysi omistajuus myös siirtyy sijoituskodille). Näyttely- tai muuta harrastuspakkoa ei ole, mutta jos innostusta löytyy, autetaan ja tuetaan näyttelyharrastuksessa myös meidän poppoon toimesta.
Kasvattaja maksaa kaikki siitoskäyttöön liittyvät kustannukset, sekä toki pyrkii korvaamaan tarpeen mukaan sijoituskodille myös kivusta ja särystä (mikäli sellaista ilmenee).
Mikäli tunnette jonkun sopivan, niin kerrottehan lähipiirillenne ja autatte meidän huippua kasvattajaa sopivan kodin etsinnässä!
Lisätietoja ja yksityiskohtia sopimuksesta ja sen käytännön toteutuksesta saa Carla Järventausta / FI*Neaera's. Sijoitussopimuksen on tarkoitus olla kahden kauppa, jossa kumpikin osapuoli hyötyy sopivassa suhteessa
.
Me Karvaformulat sekä Carla kiitämme avustanne!
Kasvattajaystävämme Carla etsii kotia sijoituskollille tulevan kevään aikana. Rotuna tietenkin ihana abessinialainen. Sijoitussopimus pitää käytännössä sisällään ilmaisen puhdasrotuisen abessinialaiskissan sijoitusehdoilla.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poikaa tulisi pitää leikkaamattomana jonkin aikaa, jotta suunnitelmissa olevat astutukset ehditään saada pois alta. Vaikka hommat (hommat ja "hommat") pyritään saamaan nopeasti aikaiseksi, täytyy kodilta löytyä hiven huumorintajua ja pitkää pinnaa, sillä pahimmassa tapauksessa merkkailua voi joutua jossain määrin kestämään.
Akuuteimman siitoskäytön onnistuttua pojalle laitetaan joko kollittelun elkeet määräaikaisesti poistava hormoni-implantti, tai se kastroidaan (jolloin kollin täysi omistajuus myös siirtyy sijoituskodille). Näyttely- tai muuta harrastuspakkoa ei ole, mutta jos innostusta löytyy, autetaan ja tuetaan näyttelyharrastuksessa myös meidän poppoon toimesta.
Kasvattaja maksaa kaikki siitoskäyttöön liittyvät kustannukset, sekä toki pyrkii korvaamaan tarpeen mukaan sijoituskodille myös kivusta ja särystä (mikäli sellaista ilmenee).
Mikäli tunnette jonkun sopivan, niin kerrottehan lähipiirillenne ja autatte meidän huippua kasvattajaa sopivan kodin etsinnässä!
Lisätietoja ja yksityiskohtia sopimuksesta ja sen käytännön toteutuksesta saa Carla Järventausta / FI*Neaera's. Sijoitussopimuksen on tarkoitus olla kahden kauppa, jossa kumpikin osapuoli hyötyy sopivassa suhteessa

Me Karvaformulat sekä Carla kiitämme avustanne!
maanantai 15. tammikuuta 2018
Double Grand Champion Nala
Joulukuun alussa Nala oli näytelmöimässä Lahdessa TICA-näyttelyssä.
Nala oli jo TICA Champion ennen näyttelyä, mutta hyvin mennyt viikonloppu jätti toiveita henkilökunnalle, josko Nala valmistuisi Grand Championiksi. Pitkän odottamisen jälkeen saimme eilen postia TICAsta, Nala on todellakin valmistunut uuteen titteliin!
Eikä tässä vielä kaikki, loistokkaan viikonlopun ansioista Nala valmistui suoraan Double Grand Championiksi! Aivan uskomattoman upeaa.
Tulevana viikonloppuna Nala käy kokeilemassa siipiään CFA- näyttelyssä, josta tosin emme odota suuria. Vaikka Nala onkin kaunein ja ihanin, on hänen profiilinsa ja ilmeensä hieman kaukana perinteisestä CFA-Abessinialaisesta. Jos yksikin finaalipaikka saadaan, ollaan jo superonnellisia.
Nala oli jo TICA Champion ennen näyttelyä, mutta hyvin mennyt viikonloppu jätti toiveita henkilökunnalle, josko Nala valmistuisi Grand Championiksi. Pitkän odottamisen jälkeen saimme eilen postia TICAsta, Nala on todellakin valmistunut uuteen titteliin!
Eikä tässä vielä kaikki, loistokkaan viikonlopun ansioista Nala valmistui suoraan Double Grand Championiksi! Aivan uskomattoman upeaa.
Tulevana viikonloppuna Nala käy kokeilemassa siipiään CFA- näyttelyssä, josta tosin emme odota suuria. Vaikka Nala onkin kaunein ja ihanin, on hänen profiilinsa ja ilmeensä hieman kaukana perinteisestä CFA-Abessinialaisesta. Jos yksikin finaalipaikka saadaan, ollaan jo superonnellisia.
torstai 4. tammikuuta 2018
Voihan fisteli!
Jokunen päivä takaperin kerrottiin kuinka meidän uudenvuoden juhlinta muuttui Simbasta huolehtimiseksi. Hyvin on hoidettu ja huollettu, mutta eipä tässä vielä kaikki....
Päästetään Simba kertomaan.
Siis tämä viikko on ollut ihan kauheaa hullunmyllyä!
Me käytiin sillä lääkäritädillä, josta reissusta en kyllä juuri muista mitään mutta loppuiltana mulla oli hirmuisen hauskaa. Tosin sitten tuli vähän pää kipeäksi ja varsinkin tuo peräpää. Kauheasti olisin halunnut sitä pestä mutta joko mua kielsi henkilökunta tai sitten mulla oli joku töttörö päässä mikä esti lähes kaiken järjellisen tekemisen.
Mä nyt oon ollut silti kiltti ja antanut emännän putsailla tuota pehvaa ja antaa erinäisiä lääkkeitä. Antilooppilääke on ihan kamalaa, siitä tulee kauhesti kuohaa ja kuolaa, siitä mä en kyllä tykkää. Mutta muuten on ollut ok.
Se mun persauskin parani jo hyvää vauhtia, kunnes eilen! Toinen puoli ahterista räjähti. Siis oikeesti, siitä vaan katosi ihot jonnekin ja tuli kauhea kraateri pehvaan! Emäntä soitti lääkäritädille joka käski hoitaa sitä samalla tavoin kun ekaakin reikää hoidettiin.
Se ensimmäinen reikä ei siis ollutkaan kenenkään hampaanjälki vaan anaalifisteli.
(Tätä me yritettiin sanoa, ei oltu me !!!! T: Rusina, Tiiti ja Nala)
Tänään isäntä oli sitä mieltä, että on parempi, että lähdetään kuitenkin käymään klinikalla, jos sinne rauhaseen on jäänyt jotain tukkimaan, että tulee sitten operoitua kunnolla. No, me mentiin ihan lähelle, Omaeläinklinikalle missä oli tosi kiva Saara niminen täti joka punnitsi ja kuunteli mun sydäntä ja kokeili pulssia. Sitten se tuikkasi jotain mun kankkuun ja TAAS alkoi väsyttää....
(Henkilökunnan puheenvuoro)
Toinen rauhanen oli tosiaan myös fistelöitynyt ja oli sen verran hurjan näköinen että ajettiin karvat toiseltakin puolelta, tarkastettiin fisteli huolella, huudeltiin ja putsattiin ja laitettiin vähän hoitavia juttuja. Mitään ei onneksi ollut vakavammin rikki joten kotihoito jatkuu hyväksihavaitulla tavalla. Toinen puoli onkin on melkein ehjä.
(Simba jatkaa:)
Kun mä heräsin niin oli taas hyvät pöhinät päällä, olin kuulema saanut opiaatteja. Vähän on edelleen pökkyräinen olo, mutta en mä saa edes nukuttua kun tuo typerä lamppuvarjostin on TAAS mun päässä.
Pehvaa hoidetaan kuulema kuten ennenkin, mutta töttöröä pitäis pitää ainakin viikko tai kunnes pehva on parantunut. Siis VIIKKO?!? Miten mä pystyn elämään tän asian kanssa.....
Päästetään Simba kertomaan.
Siis tämä viikko on ollut ihan kauheaa hullunmyllyä!
Me käytiin sillä lääkäritädillä, josta reissusta en kyllä juuri muista mitään mutta loppuiltana mulla oli hirmuisen hauskaa. Tosin sitten tuli vähän pää kipeäksi ja varsinkin tuo peräpää. Kauheasti olisin halunnut sitä pestä mutta joko mua kielsi henkilökunta tai sitten mulla oli joku töttörö päässä mikä esti lähes kaiken järjellisen tekemisen.
Mä nyt oon ollut silti kiltti ja antanut emännän putsailla tuota pehvaa ja antaa erinäisiä lääkkeitä. Antilooppilääke on ihan kamalaa, siitä tulee kauhesti kuohaa ja kuolaa, siitä mä en kyllä tykkää. Mutta muuten on ollut ok.
Se mun persauskin parani jo hyvää vauhtia, kunnes eilen! Toinen puoli ahterista räjähti. Siis oikeesti, siitä vaan katosi ihot jonnekin ja tuli kauhea kraateri pehvaan! Emäntä soitti lääkäritädille joka käski hoitaa sitä samalla tavoin kun ekaakin reikää hoidettiin.
Se ensimmäinen reikä ei siis ollutkaan kenenkään hampaanjälki vaan anaalifisteli.
(Tätä me yritettiin sanoa, ei oltu me !!!! T: Rusina, Tiiti ja Nala)
Tänään isäntä oli sitä mieltä, että on parempi, että lähdetään kuitenkin käymään klinikalla, jos sinne rauhaseen on jäänyt jotain tukkimaan, että tulee sitten operoitua kunnolla. No, me mentiin ihan lähelle, Omaeläinklinikalle missä oli tosi kiva Saara niminen täti joka punnitsi ja kuunteli mun sydäntä ja kokeili pulssia. Sitten se tuikkasi jotain mun kankkuun ja TAAS alkoi väsyttää....
(Henkilökunnan puheenvuoro)
Toinen rauhanen oli tosiaan myös fistelöitynyt ja oli sen verran hurjan näköinen että ajettiin karvat toiseltakin puolelta, tarkastettiin fisteli huolella, huudeltiin ja putsattiin ja laitettiin vähän hoitavia juttuja. Mitään ei onneksi ollut vakavammin rikki joten kotihoito jatkuu hyväksihavaitulla tavalla. Toinen puoli onkin on melkein ehjä.
(Simba jatkaa:)
Kun mä heräsin niin oli taas hyvät pöhinät päällä, olin kuulema saanut opiaatteja. Vähän on edelleen pökkyräinen olo, mutta en mä saa edes nukuttua kun tuo typerä lamppuvarjostin on TAAS mun päässä.
Pehvaa hoidetaan kuulema kuten ennenkin, mutta töttöröä pitäis pitää ainakin viikko tai kunnes pehva on parantunut. Siis VIIKKO?!? Miten mä pystyn elämään tän asian kanssa.....
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)