sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Väliaikakuulumisia

Meidän blogissa on ollut vähän hiljaista. Se johtuu siitä, että meidän emäntä, se joka kirjoittaa nämä meidän jutut, on ollut vähän allapäin.

Emännän paras ystävä sairasti syöpää reilun kolme vuotta ja emäntä on ollut kuluneen syksyn hänen tukenaan. Ystävätär menehtyi viime kuussa ja emäntä on ollut sen takia vähän pois tolaltaan.

Hautajaiset on nyt vietetty ja emäntä lupasi panostaa meihin taas vähän enemmin. Nyt se kaipaisi kuitenkin juttuvinkkejä, mistä haluaisitte kuulla...?

Ja ei hätää, me ollaan pidetty emännästä hyvää huolta, makoilemalla sylissä ja leikkimällä sen kanssa.


lauantai 30. syyskuuta 2017

Rusina 1v -kuvat

Rusina kävi PIROKin näyttelyssä yksivuotiskuvissa Tessalla ja saimme vihdoin otokset tänne kotiin.

Mitäs tykkäätte, onko neiti kasvanut yhtään aikuiseksi...?



Rusina VI-HAA kameran edessä olemista, tai tarkemmin salamavaloa. Joka kerta kun salama räpsähtää, poistuu neiti valon nopeudella kameran edestä. Ja sellainen hän on ollut koko ikänsä.

Jäämme jännityskellä odottamaan, saadaanko neidistä koskaan otettua hienoja ja hienostuneita edustuskuvia.

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Lesy - Lohjan eläinsuojeluyhdistys ry

Suomessa toimii monia eläinsuojeluyhdistyksiä. Onneksi, sillä apua tarvitsevia eläimiä on myös paljon.

Meidän lähellä toimii Lohjan eläinsuojeluyhdistys ry joka on ollut toiminnassa nyt kolme vuotta. Lesy vastaa Lohjan alueen löytöeläimistä sekä Siuntion löytökoirista.
Punainen kaunistus odottamassa loppuelämän kotia.

Kuten suurin osa löytöeläintaloista, myös Lesy on riippuvainen avustuksista. Meidän porukka käy viemässä satunnaisin väliajoin ruokaterveisiä talon kissoille.

Nalan viime viikonlopun agilitypalkinnot lähtivät lyhentämättöminä Lesyn kissoille. Kassiin kerättiin lisäksi vielä vähän muuta herkkua ja iso, painava kassi vietiin keräyslaatikkoon.

Ai miksi? No koska meidän mielestä kaikista pitää pitää huolta! Muistattehan tekin auttaa lähintä löytöeläintaloanne.

Lesyllä on muuten avoimet ovet sunnuntaisin klo 12-15. Käykää tutustumassa!

maanantai 11. syyskuuta 2017

Salon esittelynäyttely

Nala:

Lauantaina 9.9 Salon VPK-talolla järjestettiin esittelynäyttely. Paikalla oli jos jonkinmoista kissaa, ja vaikka mitä rotuja.

Abessinialaisista minä olin edustamassa punaisia, lisäksi paikalla oli Iinu sinisistä sekä Norris riistanvärisistä.


Rotuesittelyn lisäksi paikalla oli mahdollisuus kokeilla agilityä. Minä kokeilin kyllä, mutta ei oikein ollut minun juttu. Typerää hyppimistä ja puikkelehtimista sinne minne isäntä määräsi eikä yhtään oman maun mukaan.



Agilitystä järjestettiin jopa kilpailu (ihan omilla säännöillä), minä tulin siinä kolmanneksi!

Näyttelyssä valittiin lisäksi yleisön suosikkiaby. Viime hetkellä oli tullut yksi ääni joka jakoi voitokkaan ykkössijan. Minä ja Iinu oltiin siis parhaita. Sitäpä ei tiedä kuka olisi voittanut ilman viimeistä ääntä mutta aina voi arvailla....

Tuo 3 oli minun kilpailunumero, ei sijoitus....

Oli kuitenkin kivaa olla näytelmissä pitkästä aikaa, milloinhan tuo emäntä ottaa minut mukaansa uudestaan....?

Oletteko te koskaan kokeilleet agilityä tai esteitä?

perjantai 8. syyskuuta 2017

Ihan lempparia: Päikkäripaikat

Kyllähän tekin tiedätte, että uni maistuu makeimmalta omassa sängyssä?

Meidän ihan kaikkein paras nukkumapaikka on ihmisten sängyssä, mutta koska ne on niin tylsiä ettei ne nuku kuin öisin, niin meillä on jokaisella oma lempparipaikka missä nukkua päikkäreitä.

Nala nukkuu pussukassa.


Pussukka on niin loppuunnukuttu, että sieltä voisi pienempi kissa valua pois. Onneksi Nala ei kuitenkaan mahdu siitä putoamaan.


Tiiti nukkuu riippumatossa.

Riippumatto löytyi syksyllä Turun näyttelystä ja on ollut Tiitin ehdotonta lempparia. Sekä keinun ylähylly, että alapuoli ovat molemmat ahkerassa käytössä.


Simba nukkuu vaatehuoneen ylähyllyllä.

Reppujen ja laukkujen päällä on Simban oma lempparipaikka. Ylhäällä on lämmintä ja vaatehuone on talon rauhallisin paikka. Simban löytää usein myös tolpan nokasta, jossa myös Tiiti viihtyy hyvin.


Rusina nukkuu missä vaan.

Empiiriset tutkimukset eivät ole vielä tuottaneet tulosta, sillä Rusina ei ole löytänyt ultimaattisesti parasta nukkumapaikkaansa. Suuressa suosiossa on isännän työtuoli sekä vaatehuoneen pahvilaatikko. Lisäksi vaatekaappi, sänky, sohva ja moni muu paikka kelpaa torkkumiseen.


Missä te tykkäätte nukkua päiväunia?

maanantai 4. syyskuuta 2017

PIROKin näyttelykuulumisia

Sunnuntaina oli PIROKin Double-Trouble -näyttely joka järjestettiin Ylöjärven Liikuntahallissa. Näyttelyn ideana on tupla-arvostelut yhden päivän aikana, joten mahdollisuus on napata jopa kaksi sertiä kotiin yhdellä reissulla.


Rusina oli mukana näytelmissä. Näyttelypäivä kului pitkälti yksin kun emäntä haahuili taas assarihommissa, onneksi kasvattaja oli mukana mummu-kissan kanssa niin oli edes vähän seuraa lähellä. Toisaalta, kun ruokahuolto pelaa niin mikäs se on sturdissa torkkuessa.

Rusina Linda Knyovan käpälöitävänä

Kasvattaja ja mummukissa Frida

Arvostelevat tuomarit olivat Karl Preiss sekä Linda Knýová. Arvostelut noudattivat perinteistä kaavaa; serti tuli mutta TP- valinnoissa käytiin lähinnä niiaamassa ja "kotio kasvamaan". Sama oli kuvio Nalan kanssa joten emme järkyty.


Seteleissä oli paljon hienoa sanottavaa, osa sanoista vaan jää henkilökunnalle epäselväksi....?

Nyt Rusina saa hetken rauhoittua näyttelytouhuista. Seuraavaan näyttelyyn on muutama kuukausi aikaa, ja silloin näytelmöidään messukeskuksessa. Nähdäänkö siellä muita tuttuja?

lauantai 2. syyskuuta 2017

1v synttärihulinaa

Nala:

Vuosi sitten tähän aikaan oli kuulkaa melkoisen tuhti olotila. Tai, tähän aikaan se olo oli jo ohi kun pennut tulivat reippaasti maailmaan, muutamassa tunnissa.

Neaeras I-pentue, 2016

Se oli siis vuosi takaperin ja tänään vietetään 1v synttäreitä! Niitä juhlii kukin omalla tahollaan, mutta saatiin sentään kuvaterveisiä vuoden ikäisistä vekaroista. Tosin Rusinaa nyt joutuu katselemaan päivästä toiseen joten sen kasvamisen on nähnyt väkisinkin, mutta on nuo muutkin lapsukaiset kasvaneet kovasti.

Nokkonen, pentueen vanhin

Nokkosen kotona on kaksi pientä ihmistä joiden kanssa hän viihtyy ja puuhastelee. Jos pojat tekevät jotain, on Nokkonen usein mukana auttamassa.


Fenja, pentueen viisain


Fenjan uudessa kodissa on kaverina kaksi isoa koiraa joiden kanssa hän tulee toimeen hyvin. Kissamaiseen tapaan Fenja tietää olevansa hieman parempiarvoinen ja kuvittelee, että on ainoa joka on oikeutettu menemään makuuhuoneeseen, ihmisten lisäksi toki.

Kotiväen mukaan neiti on oikein suloinen, ei ole koskaan raapinut tai sähähdellyt ihmisille. Eikä rikkonut paikkoja (paitsi viherkasvi, niin se...)


Rusina, pentueen rämäpää

Rusina jäi siis osaksi Karvaformuloita ja juttuja hänestä on tälläkin blogissa vaikka kuinka paljon. Emme paneudu hänen tekemisiinsä sen enempää, mutta tarjoamme tässä Tessan ottaman kuvan.


Rusinan edesottamuksia voi myös selata tunnisteella Rusina

Mufasa, pentueen pöhkö


Mufasalla on omassa kodissaan lempparikaverinaan Myy jonka kanssa ovat erottamaton parivaljakko. Mufasa on kropaltaan kasvanut jo isoksi kissaksi mutta pään sisällä hän on edelleen pöhkö pentu. Ja sama näkyy jokapäiväisessa olemisessa, eleganttius on onneksi ehkä enemmän tytöiltä odotettu piirre....?


Henkilökunnan terveiset:
Hyvää jatkoa kaikille kakaroille, paljon pusuja, herkkuja ja rapsutuksia jokaiselle. Toivottavasti kuullaan teistä vielä!

torstai 31. elokuuta 2017

Edustuskortit

Meillä on ollut aikaisemminkin käyntikortteja joita henkilökunta on jakanut näytelmissä meistä kiinnostuneille.

Nyt kortit loppuivat joten emäntä tilasi lisää uusia. Tällaisia niistä tuli.



Korteissa on isona tottakai tärkein, osoite, mistä meidät löytää, mutta myös kasvattajan tiedot, jotta abyistä innostuneet ihmiset tietävät minne ottaa yhteyttä. Ensimmäiset edustuskortit ovat muuten jaossa sunnuntaina Ylöjärven Liikuntakeskuksessa järjestettävässä PIROKin näyttelyssä, tule hakemaan omasi!

Onko teillä edustuskortteja? Mitä niissä lukee?

maanantai 28. elokuuta 2017

Toivepostaus: Tiputelkkari

Meiltä pyydettiin postausta meidän tiputelkkarista.

Tilannehan on siinä mielessä haastava, ettei meillä ole kunnollista tiputelkkaria. Me asutaan paritalossa ja kaikissa ikkunoissa on sälekaihtimet. Hyvin usein kaihtimet ovat kiinni joten niistä ei oikein näe mitään.


Keittiöstä me joskus katsellaan tiputelkkaria, mutta koska siellä on niin huononlaisesti mitään tarjolla, viihdytään me paljon enemmän meidän catiolla.

Meillä on siis olkkarin ikkunasta esteetön kulku takapihalle, missä meillä on iiiiiiso terassi, ihan vaan meitä varten. Tai no, käy isäntä joskus siellä grillaamassa, mutta pääsääntöisesti se terassi on siis vain meidän.

Meillä on siellä tähystystasoja sekä nukkumapaikkoja. Tähystystasolta näkee myös naapurin puolelle, siellä on välillä pihalla sellainen hirmuisen iso bernhardilainen nimeltä Viivi. Onneksi se on kiltti eikä välitä meistä, ei kukaan jaksaisi kuunnella päivästä toiseen louskuttavaa hauvaa.


Varsinkin Tiiti nukkuu tosi usein catiolla olevassa säkkituolissa. Kun me muut tylsistytään ja mennään sisälle niin Tiiti vaan jää nukkumaan. Rusinan tai Nalan taas löytää tirsoilta vanhasta kiipeilypuusta.

Tällainen oli meidän toivepostaus, jossa ei edes täytetty toiveita. Ollaanko me vähän tylsiä...?


Onko teillä tiputelkkareita tai Catioita?

lauantai 26. elokuuta 2017

Tallinnan näyttelyreissu

Rusina:

Me oltiin elokuun puolivälissä taas Tallinnassa.

Lauantaina aamulla lähdettiin auringonnousussa emännän kanssa ajelemaan kohti satamaa ja otettiin sieltä mukaan Aija ja hänen kaksi brittikissaa. Ei niistä oikeen matkaseuraksi ollut, olivat niin kovin hiljaisia bokseissaan.


Lauantain tuomarina minulla oli Helene Reiter joka tykkäsi minusta ja antoi minulle CACIB -sertin. Se serti olikin jo kolmas joten minusta tuli INTERNATIONAL CHAMPION!
Nominointeihin hän ei minua pyytänyt, olihan minua vastassa kilpasisko Ruusu joka on heittämällä kehittyneempi. Tosin ei se Ruusukaan paneeliin päässyt, oli niin kovia naaraita vastassa.

 Yö me oltiin hotelli Lillekulassa jossa olisin vaan halunnut emännältä haleja ja rapsutuksia koko yön. Mutta ei, kun se vaan tuhisi ja töni että "mene nyt nukkumaan siitä!!".

Sunnuntaina olikin sitten uusi kilpailuluokka. Tuomarina SUROKista tuttu Eric Reijers joka antoi ensimmäisen CAGCIB -sertini. Pyysi jopa mukaan nominointeihin jossa kovin vertaili minua ja Ruusua. Enkä hävinnyt Ruusulle, sanoi että minulla on parempi ticking ja ruskeampi väri. Ruusun sävy kun on enemmän oranssihko.


No joo, en minä Ruusua voittanut, kun ei meistä kumpikaan päässyt paneeliin. Mutta tuomari sanoi minulle: "I judged you in SUROK, only you were in the open class.". Hahaa, minäpä oon niin kaunis että tuomarikin muisti minut!

Sunnuntaipäivän kulutinkin enimmäkseen nukkuen ja näyttelyn päättymistä odotelleen. Meidän matkaseuralaiset oli molempina päivinä paneelissa, mutta olivat onneksi kotimatkankin ihan hiljaa. En olisi ehkä jaksanut kuunnella sellaista ylvästelyä.


Iltasella päästiin vihoin takaisin kotiin. Ihan kiva reissu oli.

lauantai 12. elokuuta 2017

Junamatkalla

Tänään onkin tiedossa jotain uutta!

Aamulla emäntä nappasi minut boksiin ja lähdettiin autolla näyttelyyn. Mutta mitä kummaa, me ajettiinkin vaan vähän matkaa ja tultiin jonnekin mitä emäntä kutsui Pasilaksi.

Siellä Pasilassa me odotettiin hetki ja noustiin outoon laitteeseen josta emäntä käyttää nimitystä juna.




Junassa on kuulema ravintolavaunu josta saa ruokaa. Minä en sinne päässyt kun aamupala tarjoiltiin boksiin. Toimii se näinkin.




Tämä junamatkailu on aika jännää, minnehän me ollaan matkalla....?
-Rusina

torstai 10. elokuuta 2017

Esittelynäyttely Salossa

Somakiss ry sekä Pyhä Birman Kissa ry järjestävät Salon VPK-talolla esittelynäyttelyn 9.9.2017

Esittelynäyttelyn tarkoituksena on nimensä mukaisesti erilaisten kissarotujen esitteleminen yleisölle. Esittelynäyttelyyn ovat tervetulleita niin arvostelunäyttelyihin tottuneet kuin lemmikkitasoisetkin kissat. Varsinkin lapsiyleisölle mieluisin esittelykissa on sellainen jota pääsee myös silittämään.

Näyttelyyn tulevan kissan on oltava vähintään 4 kuukauden ikäinen ja kissalla tulee olla voimassa olevat kissanuha- ja kissaruttorokotukset. Lisäksi kissalla on oltava mikrosiru. Tapahtuma on osallistuville kissoille ja heidän ihmisilleen maksuton, näytteilleasettajille tarjotaan kevyt lounas.

Miltäs kuulostaa? Aika kivalta tavalta viettää lauantaipäivää, eikös.

Mutta järjestäjillä on nyt yksi isohko ongelma. Näyttelyyn ei ole ilmoittautunut kuin muutamien rotujen edustajia.

Siispä haastankin teitä siellä ruudun toisella puolella, lähtekää mukaan järjestämään tapahtumaa! Ilmoittautumisaikaa on 15.8 asti, joten ehditte vielä hienosti.


Tapahtumasta lisää Facebookissa sekä järjestävien yhdistysten nettisivuilla.

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Karvaformulat

Niin kuin otsikostakin varmaan huomaatte, on blogi vihdoin saanut oman virallisen osoitteen.

wanha blogger-osoite toimii edelleen, mutta pistäkäähän päivittäen kirjanmerkkeihinne tämä uusi eli www.karvaformulat.fi


Henkilökunta mietti pitkään, mikä olisi karvanelikkoa osuvasti kuvaava termi ja päätyi lopulta karvaformuloihin. Ehkä asiaa edesauttoi karvakavereiden iltaralli josta tuli lähestulkoon formulan vapaat harjoitukset mieleen.

Pyrimme panostamaan taas blogin päivittämiseen tämän hieman turhan pitkän bloggaustauon jälkeen.

Mistä te haluaisitte kuulla?

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Kevätauringossa

Auringon niin kovasti paistaessa pääsi Rusinakin ensimmäistä kertaa ulkoilemaan. Tässä kuvapostaus päivältä.

Kylmä lumi tuntui oudolta pienten tassujen alla. Takkikin vähän ahdisti. Kauheasti oli kaikkea uutta.

Mitä, mitä mitä, mitä tämä on ....?


Nala nautti ulkoilusta ja yritti houkutella tytärtään mukaan seikkailuun.

Tuolla olisi vaikka mitä kiinnostavaa vaan milläs pääset tutkimaan...?

Pöh, kyllä lököily omalla tyynyllä on parasta, tuumasi Tiiti

 Nautitteko te auringosta?

torstai 9. maaliskuuta 2017

Emännän höyrähdys

Me on alettu epäilemään ettei meidän emännällä ole ihan kaikki ruuvit kohdallaan....

Se on keksinyt alkaa assariksi!
Assari, eli assistentti on siis kissanäyttelyssä se tyyppi joka putsaa tuomarin pöytää ja ruksii niitä numeroita siitä lakanasta. Tekee se kuulema muutakin ja on oikeasti tärkeä. Niin varmaan....

Emännän ensimmäinen assarointikeikka oli Satakissan näyttelyssä Porissa.  Me kerättiin (meidän mielestä) parhaat otokset emännästä tähän tyrkylle.








Mitä te olette mieltä, pitäisikö siltä kieltää tuollainen hömpöttely? Seuraavan kerran emäntä on kuulema assarina Turun näyttelyssä. Varokaa vaan.

No, ehkä se tykkää tosta hommasta, ainakin sillä näyttää olevan kivaa.... Kunhan ei meitä unohda!