Aamusta kello soi emännän mielestä aivan liian aikaisin mutta niin saatiin tavarat autoon ja kissat mukaan ja suuntima kohti aamuista Helsingin Myllypuroa. Parkkitilakin löytyi kohtuu helposti joten ei muuta kun kissat kainaloon ja eläinlääkärin syyniin.
Kun nuorukaiset todettiin (Simba jo toistamiseen) täysijärkisiksi (tai edes riittävän terveiksi osallistuakseen näyttelyyn), oli vuorossa häkin verhottaminen ja somistaminen. Tässä saimmekin ihanaa apua Täplätyttöjen Annilta jolle haluamme vielä kerran osoittaa suurimmat kiitokset :) Häkki oli valmiina odottamassa täydessä tällingissä joten henkilökunta sai keskittyä jännittämiseen ja hermoilemiseen, rakennustouhujen sijaan.
Tuomarin paras -valinnassa Simban ainoa miinus oli rauhattomuus joka johtuu nuorukaisen kokemattomuudesta näyttelyistä. Kotiläksyksi siis kanniskelua ja esittämisharjoituksia. Tuomarin tykkäämä "Superstar" joutui kuitenkin tyytymään sanallisiin kehuihin ja näin matka päättyi tältäerää tähän.
Tiitikin kävi esittämässä tuomarille parhaita puoliaan. Valitettavasti kotikissoissa ei eritellä pentuja ja aikuisia (ainakaan FIFé näyttelyissä) joten Tiiti ei sijoittunut arvostelussa. Tuomari kuitenkin kehui Tiitin rauhallisutta ja olemusta ja kehoitti näyttelyttämään jatkossakin.
Arvostelujen jälkeen näytelmäpäivä meni lähinnä edustustouhuiksi joista pojat eivät kuitenkaan piitanneet. Heidän mielestään edustaminen tuomareille sai riittää ja loppuaika on hyvä vetää vaikka sikeitä. Eräskin ohi kulkenut rouva ei edes tajunnut Tiitiä kissaksi, vaan luuli kyseessä olevan häkin pohjamatto...
Kotimatka sujui rauhallisissa merkeissä, kissojen lähes nukkuessa. Kotona olikin sitten hyvä purkaa vielä ylimääräiset energiat leikin ja pureskelun merkeissä...
Tiitin terveiset:
Huh mikä päivä! Aamulla toi mamma sai TAAS huijattua mut tuohon häkkijuttuun, mut onneks veikka tuli sinne mun seuraksi. Sit me ajeltiin ikuisuus jonnekin isoon halliin missä oli älyttömän paljon muita kissoja. Hitsi kun mä en päässy kattomaan oikeen kunnolla, kun veikka ja minut pistettiin johonkin häkkiin vaan olemaan. Välillä veikka kävi jossain ja sit se tuli taas takasin. Ja sillä oli sellanen sininen kukkasen näkönen juttu mukana?
Sitte mamma tuli herättää mut ja kanto mut jonnekin missä oli paljon ihmisiä. En mä oikeen ymmärtäny mitään mutta joku täti mua vatkasi ja veivasi ja kirjotti jotain johonkin paperiin. Jotain se selitti, että mä oon vähän pieni (pah, ei se mitään tajuu) ja sit mä menin takasin sinne häkkiin veikan kaa. No me koisattiin veikan kanssa ja sit lähettiinkin kotiin. Olihan se vaihtelua normi kotipäivään. Mut nyt mä meen kattoo jos jostain sais ruokaa, mulla on kauhee nälkä kun en oo kunnolla saanu ees sapuskaa tänään.....
Tuossa vielä kuva veikasta ja sen hienosta kukkasesta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti