Näytelmää Myllypurossa

Tänään koitti se suuri päivä kun nuoriherra Simba ja räsynukkensa Tiiti matkasivat suureen kaupunkiin näytelmöintiin.

Aamusta kello soi emännän mielestä aivan liian aikaisin mutta niin saatiin tavarat autoon ja kissat mukaan ja suuntima kohti aamuista Helsingin Myllypuroa. Parkkitilakin löytyi kohtuu helposti joten ei muuta kun kissat kainaloon ja eläinlääkärin syyniin.

Kun nuorukaiset todettiin (Simba jo toistamiseen) täysijärkisiksi (tai edes riittävän terveiksi osallistuakseen näyttelyyn), oli vuorossa häkin verhottaminen ja somistaminen. Tässä saimmekin ihanaa apua Täplätyttöjen Annilta jolle haluamme vielä kerran osoittaa suurimmat kiitokset :) Häkki oli valmiina odottamassa täydessä tällingissä joten henkilökunta sai keskittyä jännittämiseen ja hermoilemiseen, rakennustouhujen sijaan.

Simba kävi tanskalaisen Hanne Sofie Sneumin arvioitavana ja sai hienot arvostelut. Hän kehui nuorenherran pään kokoa suhteessa vartaloon, lihaksikkuutta, häntää ja olemusta. Tästä kotiin tuomisina ruusuke ja EX1 maininta. Tarkoittaa että Simba oli nuorten luokassa oman rotunsa paras edustaja.

Tuomarin paras -valinnassa Simban ainoa miinus oli rauhattomuus joka johtuu nuorukaisen kokemattomuudesta näyttelyistä. Kotiläksyksi siis kanniskelua ja esittämisharjoituksia. Tuomarin tykkäämä "Superstar" joutui kuitenkin tyytymään sanallisiin kehuihin ja näin matka päättyi tältäerää tähän.

Tiitikin kävi esittämässä tuomarille parhaita puoliaan. Valitettavasti kotikissoissa ei eritellä pentuja ja aikuisia (ainakaan FIFé näyttelyissä) joten Tiiti ei sijoittunut arvostelussa. Tuomari kuitenkin kehui Tiitin rauhallisutta ja olemusta ja kehoitti näyttelyttämään jatkossakin.

Arvostelujen jälkeen näytelmäpäivä meni lähinnä edustustouhuiksi joista pojat eivät kuitenkaan piitanneet. Heidän mielestään edustaminen tuomareille sai riittää ja loppuaika on hyvä vetää vaikka sikeitä. Eräskin ohi kulkenut rouva ei edes tajunnut Tiitiä kissaksi, vaan luuli kyseessä olevan häkin pohjamatto...

Kotimatka sujui rauhallisissa merkeissä, kissojen lähes nukkuessa. Kotona olikin sitten hyvä purkaa vielä ylimääräiset energiat leikin ja pureskelun merkeissä...

Tiitin terveiset:
Huh mikä päivä! Aamulla toi mamma sai TAAS huijattua mut tuohon häkkijuttuun, mut onneks veikka tuli sinne mun seuraksi. Sit me ajeltiin ikuisuus jonnekin isoon halliin missä oli älyttömän paljon muita kissoja. Hitsi kun mä en päässy kattomaan oikeen kunnolla, kun veikka ja minut pistettiin johonkin häkkiin vaan olemaan. Välillä veikka kävi jossain ja sit se tuli taas takasin. Ja sillä oli sellanen sininen kukkasen näkönen juttu mukana?

Sitte mamma tuli herättää mut ja kanto mut jonnekin missä oli paljon ihmisiä. En mä oikeen ymmärtäny mitään mutta joku täti mua vatkasi ja veivasi ja kirjotti jotain johonkin paperiin. Jotain se selitti, että mä oon vähän pieni (pah, ei se mitään tajuu) ja sit mä menin takasin sinne häkkiin veikan kaa. No me koisattiin veikan kanssa ja sit lähettiinkin kotiin. Olihan se vaihtelua normi kotipäivään. Mut nyt mä meen kattoo jos jostain sais ruokaa, mulla on kauhee nälkä kun en oo kunnolla saanu ees sapuskaa tänään.....

Tuossa vielä kuva veikasta ja sen hienosta kukkasesta :)

Näin kiusaan kissaani

Joulu saapui myös meidän taloon ja on jo hyvää vauhtia matkalla poispäin.

Mitään suurempia lahjoja karvaiset ystävämme eivät saaneet, hieman herkkuja ehkä ja taisipa nuoriherra Simba löytää itselleen myös palasen kinkkua kun henkilökunnan silmä vältti. Mitäpä sitä torumaan, itsehän jätimme herkut vartioimatta.

Nuorukaisten RUROK näyttely lähestyy huimaa vauhtia. Tästä innostuneena päätti emäntä että kisuset tarvitsevat pikku pyykkäyksen näin joulun kunniaksi. Nuorukaiset toki eivät asiasta olleet kovinkaan innoissaan, pesuhuoneessa kuului melkoinen konsertointi kun nuoriherra ja Tiiti tajusivat ettei tästä selvitäkään kuivin tassuin.

Pieni ajatuskatko henkilökunnalle tuli pesua ennen, nimittäin hiekkalaatikko ja sen sijainti. Mitä tästä opimme? Seuraavaa pesua ennen valmistellaan pesuhuone niin, ettei hiekkalaatikkoon ole pääsyä. Simba-herra nimittäin pääsi tuplapesulle kun ensimmäisen huuhtelun jälkeen hän meni vettä piiloon hiekkavadin syövereihin. Toki jokainen joka on kissanhiekkaan tutustunut tietää että se (paakkuuntuva, tottakai) tarraa kiinni lähes samanlaisella intensiteetillä kuin purukumi hiuksiin.

Tuplapesun jälkeen pienokaisten pikakuivatus joka ei kuitenkaan ollut kumpaisenkaan mieleen joten ei muuta kuin ovi auki ja kissat putsaamaan itseään.

Tiitin terveiset:
Voi kuulkaa, ette muuten usko! Kaikessa rauhassa veikan kanssa oltiin leikkimässä kun nuo inhat nappasi meidät kylppärin puolelle. Ensin ne lutrasi jotain märkää meidän päälle ja sitten vielä pikku suihkulla kasteli läpimäräksi! Ei ollut kiva tunne, voin kertoa. Tosin, kerroin mä sen tuolle mammallekin kun se piti mun kainaloista kiinni, taisinpa vähän takatassulla raapaistakin, ihan vaan tehostaakseni mielipidettäni.

Sitä ei kuitenkaan kuunneltu ja ette muuten arvaa kuin inhottavan sekasin mun karvat oli sen jälkeen. Mulla meni niinku ikuisuus siinä että sain ne ees jotenkin suoraan. Ja veikalla kävi ihan samalla tavalla. Mut ei se mitään, me oltiinkin ovelia ja kostettiin noille. Ensin yöllä pelattiin vähän varvaspeliä ja rapsuteltiin sängyn reunaa, ja aamulla ei annettu niiden nukkua pitkään. Tai no okei, oli meillä vähän nälkäkin niin pakko ne oli herättää....

Kissanomistajan ohjeet lahjojen paketoimiseen

KISSANOMISTAJAN OHJEET LAHJOJEN PAKETOIMISEEN:

1. Raivaa tilaa pöydältä lahjojen paketoimista varten.
2. Hae komerosta kassi jossa lahjat ovat ja sulje komeron ovi.
3. Avaa komeron ovi ja nosta kissa pois komerosta.
4. Hae keittiön kaapista lahjapaperirullat, nosta kissa pois kaapista.
5. Hae lipaston laatikosta teippirulla, sakset sekä pakettikortteja.
6. Levitä lahjat ja paketointitarvikkeet pöydälle
7. Hae lipaston laatikosta unohtunut lahjanaru, nosta kissa pois laatikosta
8. Ota lahjat pois kassista.
9. Ota kissa pois kassista.
10. Levitä lahjapaperi leikataksesi lahjalle sopivan kokoisen palan paperia.
11. Heitä pois leikattu pala, jonka kissa on saksia jahdatessaan repinyt.
12. Leikkaa lahjapaperista toinen sopivan kokoinen pala.
13. Aseta lahja leikatun lahjapaperipalan päälle.
14. Nosta paperin reunat lahjan päälle teipataksesi ne, jos reunat eivät enää ylety, poista kissa ja yritä uudelleen.
15. Teippaa paperin reunat yhteen.
16. Käytä seuraavat 20 minuuttia leikaten teipinpätkää kissasta varovasti kynsisaksilla.
17. Taittele paperin kulmat mahdollisimman siististi.
18. Jahtaa kissaa eteiseen ja takavarikoi varastettu lahjanarurulla.
19. Kiedo naru paketin ympärille.
20. Avaa paperi jonka kissa on repinyt jahdatessaan narua ja heitä se pois.
21. Toista vaiheet 10-20 kunnes jäljellä on lahjapaperia enää yhteen pakettiin.
22. Kerää kaikki paketointitarvikkeet sekä lahja kassiin ja suuntaa lukittavaan huoneeseen.
23. Lukitse ovi ja pura paketointitarvikkeet.
24. Poista kissa kassista, avaa ovi, heitä kissa ulos ja lukitse ovi.
25. Levitä viimeinen lahjapaperinpala, kääri lahja paperiin ja varovasti korjaa repeämät paperissa teipillä. Lisää lahjanaru ja koristele ruseteilla sekä pakettikortilla peittääksesi pahiten kärsineet kohdat.
26. Kirjoita pakettikortti, nojaa taaksepäin ja ihastele valmista pakettia. Onnittele itseäsi saavutuksestasi.
27. Avaa ovi ja mene keittiöön lämmittämään glögiä ja ruokkimaan kissa.
28. Käytä seuraavat 15 minuuttia etsien kissaa.
29. Avaa lahjapaketti ja löydä kissa.
30. Kerää kaikki revityt paperinpalat, ruoki kissa, lämmitä toinen glögimukillinen ja vanno itsellesi että seuraavana vuonna käytät kaupan paketointipalvelua (tai sitten et)

(Ei, ei omaa tuotantoani, vaan kotoisin intenetin ihmeellisestä maailmasta. However, kumpa olisin lukenut tämän ENNEN aikaisempaa toimintaani....)

Joulu tulla jolkottaa

Varmaan yhdessä sun toisessa kodissa on joulutohinat jo hyvässä käynnissä.

Eipä täällä. Tähän päivään mennessä ei kämpässä ole tapahtunut mitään mikä voisi ennakoida joulun tuloa. Ei joulusiivousta, pipareita, eikä todellakaan kuusta. Tänään tuli kuitenkin pientä esimakua joulusta kun emäntä yritti paketoida joululahjoja.

Painotus sanalla yritti. Vaikka kaksi pikku apulaista oli tarjoamassa tassujaan, ei paketoinnista tahtonut tulla yhtään mitään. Kun toinen pääty oli paketissa niin toista päätyä oli joko musta tai ruskea käpälä tassuttelemassa auki. Ja kun lopulta koko paketti oli teipattu kiinni, piti siitä "ihan vähän vaan" maistaa kulmasta, että onhan paketti nyt varmasti hyvä.

Vaan auta armias kun emäntä otti kiharaiset narut käteensä. Ai että! Voi sitä käpälöiden määrää. 
Lopulta oli pakattava kimpsut ja kampsut kasaan ja siirrettävä jäjellä olevien asioiden paketointi myöhäisemmälle päivälle. Onneksi tässä on jouluun vielä paaaaaaljon aikaa :)

Joulun tekemisestä sen verran että mietinnässä on vielä, otetaanko joulukuusta ollenkaan esiin. Näillä näkymin joulun pyhät menevät sukuloidessa, joten ehkä yleisen siisteyden (ja turvallisuuden ???) kannalta kuusi saa laatikossaan odottaa tulevaa joulua...


Tiitin terveiset:
Heippa. Tuo mamma rapisteli tänään kauheasti jotain papereita. Mehän mentiin veikan kanssa katsomaan että mitä se tekee, mutta koko ajan se vaan torui ja töni meitä pois. Jotain se mamma höpisi jostain joululahjoista...? Mikä se sellainen Joulu on, onkohan se jotain syötävää?

Kovasti me veikan kanssa maisteltiin jos nuo paperit ja narut olisi syötäviä, mutta mamma ei tykännyt siitäkään. Silti mä lupaan, että jokaisessa tuollaisessa "joululahjassa" on ihan varmasti myös mun hampaanjäljet mukana tuomassa jouluterveisiä minne menevätkin.

Ja muuten, mä katsoin minne mamma jemmasi nuo narut, oottakaas vaan kun tulee pimeetä niin mä käyn hakemassa ne mukaan leikkiin ;)

Esitelmöintiä

Nummelassa järjestettiin 9.12.2012 SUVAKin esittelynäyttely.

Nuoriherra Simba oli paikalla esittelemässä bengalien rotua. Valitettavasti näyttelyssä ei hirveän paljoa yleisöä ollut, mutta muutamalle ihmiselle saatiin kuitenkin markkinoitua ihanaa ja touhukasta rotua. Mukava pikku yllätys reissusta kuitenkin saatiin, sillä Kattipuoti oli omalta osaltaan valinnut myös suosikkinsa kissoista ja he palkitsivat mielestään kauneimman kotikissan sekä rotukissan. Arvatahan saattaa, ettei ole nuoren herran voittanutta, henkilökunta kiittää kauneimmin saamastaan arvostuksesta.

Rotuesittelyn vuoroa odotellessa tuli toinen näyttelyn tuomareista juttamaan isäntää ja Simbaa. Kyseli kisusesta kovasti ja antoi pyytämättä pikaisen suullisen arvioinnin nuoresta herrasta. Kissan yleisilme oli hänen mielestään todella hyvä, hän kehui turkkia ja kehoitti ehdottomasti näyttelyttämään nuortaherraa jatkossakin.

Ja jatkoahan tulee. Simba ja Tiiti on ilmoitettu 29-30.12. Myllypurossa järjestettävään RUROKin näyttelyn sunnuntaipäivälle, joten katsotaan millaista tuomiota sieltä sitten tulee. Muutama viikko on vielä jännityksessä odotettava.

Tiitin terveiset:
Ette muuten usko kuinka on meikäpoikaa kiusattu! Muutama aamu takaperin tuo äityli sai huijattua mut kuljetuskoppaan ja raahasi sinne samaan paikkaan missä viimeksikin tuoksui tosi kirpeälle. Tällä kertaa oli eri täti, mutta silläkin oli samanlainen terävä juttu minkä se pisti mun ihoon. Onneksi ei sattunut paljoa, muuten olisin kyllä ärähtänyt sille tädille.

Ensi kerralla kun se koppa otetaan esille, menen varmasti piiloon. Simba ei tajunnut tänään vaaraa, ja niin tuo äityli huijasi SEN sinne koppaan. Sitten ne olikin koko päivän poissa kotoa ja nyt kun tulivat takaisin, ei Simba tee muuta kun nukkuu. Ei se jaksa leikkiä yhtään. Ihan tyhmääääää.