Kohti korkeuksia

Nuoriherra on alkanut osoittaa huimapäisyyden merkkejä. Mitä erikoisempiin paikkoihin pääsee, sitä parempi. Viimeisimpänä valloituskohteena on ollut ovi, jonka päälle nuoriherra ponkaisee kovin helposti. Ei toki lattialta vaan oven vieressä olevalta kiipeilytasolta.

Lisähaastetta kiipeilyyn tuo ovessa oleva leuanvetotanko, jonka päälle oli tottakai myös oli päästävä. Jännityksellä odotamme, mitä muita valloituspaikkoja nuorella herralla on mielessään.


Tiitin terveiset:

Heippa vaan kaikille. Ensimmäiset viikot täällä uudessa kodissa on menneet tosi kivasti. Simban kanssa juoksennellaan tätä kämppää edestakaisin, tosin se on aina mua ennen perillä minne ikinä ravataankin. Mä luulen että se johtuu varmaan siitä että se on tuollainen minileopardi

Aina me ei jakseta juosta, sillon me painitaan. Simba vaan ottaa välillä vähän kovaa kiinni, mutta kun mä maukaisen niin se osaa irrottaa. Ja joskus meitä vaan väsyttää, sillon me nukutaan melkein aina vierekkäin jossain.

Ihan kivaa mulla on täällä, ruoka on hyvää ja mä saan aina putsata ruokakupit kun muut lopettaa syömisen ennen mua. Ja kyllä mä kovasti pärisen näille ihmisille, että ne tietää, että mä tykkään olla :)