Ulkoiluyritys, osa 2

Auringon lämmittäessä kovasti (ja wanhaherran pyöriessä terassin ovella) ajattelimme kokeilla ulkoilua uudemman kerran. Valjaat eivät enää ahdista nuoriherraa kuin satunnaisesti joten josko sitä kohta voisi keskittyä siihen ulkona olemiseenkin.

 Pitkään miettivä oli nuoren herran ilme kun hän uskaltautui ensin terassin reunalle ihmettelemään mitä tuo kumma vihreä juttu on. Wanhaherra paineli samantien pitkin pusikoita, jonka johdosta nuoriherrakin uskaltautui tassunsa märälle vihreälle ja oudon tuntuiselle jutulle laittamaan.

Muutama mielipiteen ilmaisu oudosta alustasta kuultiin, samoin kun huutelua wanhalle herralle. Kaikenkaikkiaan kuitenkin melkoisen mieluinen kokemus, tulihan sitä sentään kartoitettua jo useamman neliömetrin suuruinen alue.

 Vihreältä litisevältä mönjältä kun pääsi takaisin tukevammalle alustalle, pääsi metsästämään jänniä rusehtavia ja rapisevia juttuja. Niille pystyi jo ihan pomottelemaankin, mokomat tassulla litistettävät rapisijat. Mielenkiinto ulkoiluun kuitenkin lopahti melkoisen äkkiä ja pian herra säntäsikin avoimesta terassin ovesta takaisin sisälle.